Kevät vielä pääosin normaaliaikataulussa – myöhässä vain Keski- ja Pohjois-Suomessa

Tommi Laine ja maatalousopiskelija Kaisa Renko tutkivat Isokyrössä keskiviikkona, vieläkö maa on roudassa. Routaa ei enää ole, joten toiveissa on päästä kylvöhommiin ehkä jo ensi viikolla. 

Ensimmäisiä kevätviljoja on päästy jo kylvämään Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla lohkoilla. Muuten kylvöille pääsyä joudutaan vielä odottamaan.

Etelä-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikkoalueiden nopeimmin kuivuvilla lohkoilla kylvöt alkanevat viikon sisällä. Täyteen vauhtiin kevätkylvöt päässevät vasta äitienpäivän jälkeen, arvioidaan Pro Agria -keskusten liiton torstaina julkaisemassa kasvutilannekatsauksessa.

Kylvöjen alkua on hidastanut peltojen hidas kuivuminen kylvökuntoon runsaslumisen talven ja kevätsateiden jäljiltä. Kevät ei kuitenkaan ole vielä useimmilla alueilla myöhässä keskimääräisestä.

Poikkeuksena ovat maan keski- ja pohjoisosat, joissa kevättöiden arvioidaan alkavan noin viikkoa tavanomaista myöhemmin.

Etelä-Pohjanmaalla peltojen kuivumista on hidastanut myös runsaan lumimassan nopea sulaminen, jonka aiheuttamia tulvia on purettu ohjaamalla vettä pelloille.

Lisäksi kylvöjen käynnistymistä ovat paikoin viivästyttäneet keväälle siirtyneet lannan levitys ja peltojen syysmuokkaus. Myös monille pelloille jäänyt korjaamaton kasvusto on poistettava ennen uuden satokauden alkua.

Syysviljat ovat talvehtineet tyydyttävästi lähes koko maassa. Ruiskasvustot ovat tavanomaista heikompia Pohjanmaan rannikkoalueella ja Pohjois-Pohjanmaalla. Syysvehnäkasvustot puolestaan ovat tavanomaista heikompia Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla.

Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi maan etelä- ja keskiosissa lukuun ottamatta Kymenlaaksoa ja Pohjanmaan rannikkoaluetta, joissa nurmien kunto arvioidaan välttäväksi.

Syysöljykasvit ovat talvehtineet hieman tavanomaista heikommin Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaan rannikkoalueella myös kuminakasvustot arvioidaan kunnoltaan välttäviksi.

Lapissa ja Koillismaalla pellot ovat vielä lumen peitossa, joten niillä kasvustojen kuntoa ei voida vielä arvioida.

Syysviljojen kevätlannoitukset aloitettiin Satakunnassa huhtikuun alkupuolella ja Kymenlaaksossa huhtikuun puolivälissä. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella lannoittamaan päästiin viikko sitten.

Maan sisäosissa nurmien kevätlannoitukset ovat käynnistymässä viikon kuluessa, mikäli pellot kuivuvat koneita kantaviksi.

Viljelysuunnitelmien perusteella muutokset viljelyaloissa ovat maltillisia. Merkittävimmät muutokset koskevat kevätvehnää ja kauraa sekä luomuviljelyä.

Kevätvehnäalan arvioidaan pienenevän tai pysyvän ennallaan. Ainoastaan Satakunnassa se saattaa hieman kasvaa.

Elintarvikekauran hyvät vientinäkymät heijastuvat kauran viljelyalaan. Sen arvioidaan jonkin verran lisääntyvän eri puolilla maata.

Luomun viljelyalojen arvioidaan kasvavan lähes koko maassa. Ainoastaan Kainuussa ja Lapissa viljelyalojen arvioidaan pysyvän ennallaan.

Rehuohran, mallasohran, kevätrypsin ja -rapsin sekä muiden palkokasvien viljelyalojen odotetaan pysyvän kokonaisuutena ennallaan. Kumina-ala kasvanee Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Härkäpavun viljelyala puolestaan vähentynee Satakunnassa ja Pohjois-Savossa.