Hoitamaton hanhiongelma heikentää huoltovarmuutta ‒ ”Ongelma laajenee koko ajan, eikä rajoitu pelkästään peltovahinkoihin”

Valkoposkihanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja on yritetty torjua monenlaisilla karkotuskeinoilla, huonolla menestyksellä. Kuva: Lari Lievonen

Kun puhutaan valkoposkihanhien aiheuttamista viljelysvahingoista, puhutaan miljoonien eurojen kokonaisvahingosta.

Ongelma koskettaa erityisesti Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen maataloustuottajia. Alueen tuottajaliittojen toiminnanjohtajat Jari Rouvinen idästä ja Tuula Dahlman kaakosta toteavat, että hanhiongelman ratkaisemiseksi on vaikutettu pitkäjänteisesti ja monella tasolla.

”Asiat etenevät, vaikkakin välillä tuskastuttavan hitaasti ja pienin askelin”, kuvailee Dahlman.

Rouvinen toteaa, että hanhiongelmaa pallotellaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä, eikä kumpikaan halua ottaa siitä todellista vastuuta.

”Hanhi on EU:n lintudirektiivin erityisesti suojelema laji. Direktiivin muuttaminen suojelun suhteen on tuskaisen hidas prosessi ja sen taakse on helppo mennä piiloon.”

”Hanhiongelman hoitaminen on osa kokonaisuutta, jolla turvataan ruoka- ja energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta”, sanoo Dahlman.

Hän nostaa esiin, että eduskunta hyväksyi vastikään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön.

”Siinä kolme keskeisintä seikkaa ovat esitys poikkeuslupakäsittelyn siirtämiseksi Varsinais-Suomen ely-keskuksesta Pohjois-Karjalaan. Toiseksi, eduskunnan tahtotila on, että saalis voidaan hyödyntää ja kolmanneksi, että keväällä ampuminen mahdollistettaisiin.”

Etelä-Karjalan maaseututoimen agrologi Hanna Parikka ja maaseutuasiamies Katja Turtiainen Pohjois-Karjalan maaseutupalveluista tekevät käytännön töitä viljelijöiden ja hanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen kanssa.

Viljelysvahinkoja on yritetty torjua monenlaisilla karkotuskeinoilla, huonolla menestyksellä. Oma lukunsa on karkottamiseen tarvittavan poikkeusluvan hakuprosessi, joka kestää liian kauan ja luvat ovat voimassa vain kaksi vuotta kerrallaan, sanoo Turtiainen.

”Jos pellot sijaitsevat tärkeillä lintualueilla, häirintälupia ei saa. Keväällä lupien saantia on rajoitettu, eikä ampumista sallita.”

Sekä Parikan että Turtiaisen mielestä ampuminen tulisi sallia myös keväällä ja viljelysvahinkojen korvausprosessia olisi yksinkertaistettava.

Vahingoista kun hakee korvausta, on ensin tehtävä ilmoitus vahingosta, jonka perusteella tehdään maastotarkastus. Tämän jälkeen on vielä tehtävä erikseen korvaushakemus, kertoo Turtiainen.

”Kaikki viljelijät eivät ole ymmärtäneet ilmoituksen ja korvaushakemuksen eroa.”

Parikalla olisi ratkaisuehdotus valmiina. ”Ilmoitus vahingoista olisi helppo muuttaa suoraan hakemukseksi, johon viranomainen pystyisi tekemään lausunnon liitteeksi.”

Hanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja jää edelleen ilmoittamatta. ”Ongelma laajenee koko ajan, eikä ongelma rajoitu pelkästään peltovahinkoihin. Sisäruokintakauden menetykset jäävät tällä hetkellä täysin korvausten ulkopuolelle”, huomauttaa Rouvinen.

Hänestä korvauksiin pitäisi saada oma viitesato tuorerehunurmille, josta luonnonhoitopellot on siivottu pois.