Pläkkimestarien perinne elää yrityslahjoissa ja piparimuoteissa

Tuominen Pentti. Pläkkyrimestari. Suomen Käsityön Museo, Kauppakatu 25, Jyväskylä Kuvaaja Janne Nousiainen 0505893100. Kuva: Janne Nousiainen

Pläkkimestari Pentti Tuominen on harvoja jäljellä olevia osaajia ammattikunnasta, joita sata vuotta sitten oli Vähässäkyrössä enemmän kuin missään muualla Suomessa.

”Töitä on niin paljon, ettei kaikkia ehdi tekemään”, Tuominen sanoo.

Leivontaan Tuomiselta tilataan koko ajan erikoismuotteja. Yrityksillä on paljon omia lahjoja tai erikoistuotteita.

”Fyrryt ovat taas yleisön kestosuosikkeja”, pläkkimestari kertoo. Fyrry on puhaltamalla pyöritettävä lasten leikkikalu.

Pläkkitöiden ohessa Tuominen kiertää Suomea myymässä ja esittelemässä tuotteitaan. Vuosittain auton mittariin kertyy noin 35 000 ajokilometriä.

Pläkkiesineet tunnettiin Vähässäkyrössä jo 1700-luvun lopulla. Pläkkituotteet olivat korvanneet puiset ja saviset astiat 1800-luvulla.

Pläkillekin löytyi korvaavia materiaaleja. Emali yleistyi 1890-luvun lopulta alkaen, alumiiniastiat 1920-luvulla ja teräsastiat 1940-luvulla. Lopulta muovin suosio 1960-luvulla syrjäytti pläkin.

Perinne-esineitä on valmistettu pläkistä 1970-luvulta lähtien.