Kevättöille päästään myöhässä ‒ viljoista kylvetty ensimmäisiä kevätvehniä ja kauroja
Viime syksynä kylvettiin ennätysmäärä syysvehnää ja syysöljykasveja. Mennyt talvi teki kuitenkin pahaa tuhoa kasvustoissa erityisesti Varsinais-Suomessa.
Varsinais-Suomessa aloitettiin sokerijuurikkaan kylvö runsas viikko sitten. Mynämäkeläinen Aarne Lehtonen lannoitti sokerijuurikaspeltoa maanantaina 2.5. Kuva: Pasi LeinoKevättöiden aloitus on noin viikon myöhässä tavanomaiseen verrattuna ja pelloille on päästy Etelä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla. Viljoista on kylvetty ensimmäisillä peltolohkoilla kevätvehnää ja kauraa.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt pääsevät kunnolla vauhtiin toukokuun puolivälissä”, ProAgria toteaa kasvukausikatsauksessaan.
Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat käynnistymässä.
Härkäpavun kylvöt ovat juuri alkaneet ja herneen kylvö käynnistyy lähipäivinä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa.
Lietteen ja lannan levityksiin ei ole kunnolla päästy ja syyskasvien lannoitukset ovat vasta alkamassa.
Huhti‒toukokuun vaihde on ollut viileä ja pellot kuivuvat hitaasti. Lunta on edelleen pelloilla Keski-Suomesta Lappiin. Routaa ei ole Etelä-Pohjanmaalta pohjoiseen, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Suomessa routaa on ollut paljon.
Jos kevät jatkuu viileänä, joudutaan erityisesti vehnää korvaamaan ohralla ja aikaisemmilla lajikkeilla. ProAgrian mukaan erityisesti herneala kasvaa.
Viime syksynä kylvettiin ennätysmäärä syysvehnää ja syysöljykasveja. Talvi kuitenkin runteli kasvustoja erittäin pahasti.
Syysöljykasvit ovat tuhoutuneet lähes täysin Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tuhot ovat pienempiä.
Eteläisen Suomen syysvehnistä on menetetty 70–90 prosenttia ja rukiista 50–80 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla syysviljat ovat menestyneet kohtalaisen hyvin ja talvituhot ovat 10–30 prosenttia.
Kaikkiaan syyskasveja on tuhoutunut 90 000 hehtaarin verran, kun kylvöala oli lähes 145 000 hehtaaria.
Kumina ja nurmet ovat selvinneet talvesta ProAgrian mukaan vähintään tyydyttävästi. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja ja kuminalla tuhoja on ollut vain vähän. Nurmien lannoitukset ovat alussa useilla alueilla.
Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa maaliskuun loppupuolella. Myös muualla Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla suurin osa varhaisperunoista on istutettu.
Ensimmäiset perunat ovat jo taimettuneet, mutta kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hyvin hidasta. Kylmät yöt ovat koetellet kasvustoja, mutta hallasuojauksien avulla viljelmillä on silti vältytty suurilta tuhoilta. Kesäperunoiden istutuksen ProAgria arvioi alkavan viikon kuluessa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



