Eläinilmoituksen kuuden päivän myöhästyminen vei lampurin palkan

Kuva: Jukka Pasonen

Pohjalaisella lammastilalla odotettiin hartaasti, että yli 3 000 euron summa viimevuotisia teuraskaritsa- ja kilipalkkioita tulisi maksuun kesäkuun aikana. Pettymys oli suuri, kun Vipu-palvelu näytti, että tulossa oleva rahamäärä on kutistunut kymmenesosaan.

"Soitimme maataloustoimistoon ja kysyimme, miksi summa on aivan muuta kuin sen pitäisi olla", tilan emäntä kertoo.

Tilan pitää tehdä eläinten poistoilmoitus lammasrekisteriin seitsemän vuorokauden sisällä teuraaksilähdöstä.

"Kävi ilmi, että olimme viime vuoden maaliskuussa tehneet noin sadan teuraskaritsan ilmoitukset rekisteriin kuusi päivää myöhässä. Niistä eläimistä ei tule teuraspalkkiota ollenkaan."

Kyllähän siinä itku tuli, hän myöntää.

"Yritän muistella, miksi ilmoitus on tehty myöhässä, mutta en millään muista yli vuoden takaista tilannetta", emäntä toteaa. Pikkulapsiperheessä on yllin kyllin ajateltavaa muutenkin.

Emäntä haluaa pysytellä haastattelussa nimettömänä, koska pelkää julkisuuden aiheuttavan ongelmia, esimerkiksi tuovan tilalle lisää tarkastuksia.

Emäntä miettii nyt, olisiko hänen pitänyt viime maaliskuussa tietää, että ilmoitusviiveistä rangaistaan aiempaa selvästi tiukemmin.

MT:n selvityksessä kävi ilmi, ettei asiasta ollut siinä vaiheessa tietoa kenelläkään. Säädöstä ei edes ollut, vaan se tuli voimaan takautuvasti.

Komissio antoi asiaa koskevan asetuksensa toukokuussa 2015 ja se julkaistiin virallisessa lehdessä elokuussa 2015, Maaseutuvirastosta kerrotaan. Asetus tuli voimaan takautuvasti vuoden 2015 alusta.

Maaseutuvirasto varoitti säädösten tiukentumisesta alustavasti huhtikuussa. Varsinainen tiedote tuli Mavilta 21. syyskuuta.

Emäntä olisi siis tarvinnut kristallipallon, jotta olisi maaliskuussa voinut ennustaa säädösten tiukkenemisen.

Suomen kansallisen oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuus- ja kohtuusajattelun ja EU:n markkinasääntelyn välillä on selkeä ristiriita, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo.

"EU:n sisämarkkinoiden maatalouspolitiikassa on ollut aika vakiintunut ajattelu, että tällainen taannehtivuus on mahdollista", hän kommentoi EU:n eläinpalkkioehdoissa viime vuonna toteutettua muutosta.

"Suomen kansallisessa lainsäädännössä tällainen ei tulisi kysymykseen – ei ainakaan näin merkittävä pitkäaikainen taannehtivuus yllättävästi toteutettuna."

Sillä, milloin Maaseutuvirasto tiedotti asiasta, ei Mäenpään mukaan ole suurtakaan merkitystä juridisesti arvioiden. "Mavikaan ei todennäköisesti ole saanut asiasta tietoa ennen kuin on siitä tiedottanut. Se on joutunut yllätetyksi yhtä lailla kuin viljelijät."

Mäenpää toteaa, ettei ole tutustunut tarkemmin asetukseen ja sen valmisteluun. "Mutta suuret linjat ovat näin."

Lue myös:

Ministeriö lupaa: Nautaleikkauksia kohtuullistetaan

Nautapalkkion ehtoja lievennettiin tältä vuodelta