Viljelijät ehdottavat: Byrokratia valjastettava palvelemaan maatalouden kannattavuutta ja vientiä

Etelä-Savon byrokratia -hanke on tuonut viljelijät ja viranomaiset samalle puolelle pöytää ja luonut verkostot, joissa byrokratiaa voidaan kehittää hyödylliseen suuntaan, kertoo Anne Nykänen. Kuva: Markku Vuorikari

Viljelijä Yrjö Ehrnrooth ehdottaa "Kasvi-Oiva" -laatujärjestelmän luomista. Kuva: Markku Vuorikari

Maatalouden byrokratiasta löytyy turhaa vaivaa, hyödyllisiä laadun varmistavia sääntöjä sekä myös mahdollisuus hyödyntää valvontajärjestelmää ruokaviennin markkinoinnissa.

Etelä-Savossa on perattu viljelijöiden ja viranomaisten yhteisessä hankkeessa maatalouteen liittyvää byrokratiaa ja kuinka sitä saataisiin kevennettyä ja valjastettua palvelemaan viljelijää ja kuluttajaa.

Työskentelyssä on ollut viljelijöiden mukana edustajat Evirasta, Maaseutuvirastosta, maa- ja metsätalousministeriöstä, elykeskuksesta, kunnista, MTK:sta sekä Pro Agria Etelä-Savosta.

Hankkeen kasvinviljelyryhmä haastaa tuottajat ehdottamalla, että viljelijävalvontojen tulokset saatetaan julkisiksi, kuten elintarvikehuoneistojen Oiva-tulokset ovat nyt verkossa kaikkien nähtävänä.

Luotaisiin "Kasvi-Oiva", ryhmän puheenjohtaja, viljelijä Yrjö Ehrnrooth ehdotti maanantaina hankkeen seminaarissa.

Ehrnroothin mukaan kasvinviljelyn heikko kannattavuus ei parane ilman vientiä. Vienti taas ei ole kannattavaa, jos suomalaisia tuotteita ei saada brändättyä arktisiksi ja myytyä maksukykyisille markkinoille.

Brändäys taas vaatii laatujärjestelmän. Järjestelmän voisi rakentaa tukiehdoista sekä lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimuksista.

Viranomaiset voisivat Ehrnroothin mielestä hoitaa laatujärjestelmään kuuluvat valvonnat, sillä suomalaisiin viranomaisiin luotetaan maailmalla ja he tekevät joka tapauksessa tukivalvonnat maatiloilla.

Näin jo olemassa oleva byrokratia ja valvonta tietyin lisäyksin käännettäisiin viljelijän hyödyksi viennin kasvuna ja kannattavuuden paranemisena.

Kotieläinryhmässä on tehty esityksiä turhan byrokratian poistamiseksi.

Ryhmän puheenjohtaja, maidontuottaja Anne Nykänen painottaa että, vain sellaisilla asioilla, joista on todellista vaikutusta elintarviketurvallisuuteen tai jäljitettävyyteen, on pidettävä kirjaa.

"Yksi kirjaaminen yhteen paikkaan tulee riittää kaikille osapuolille ja dokumentoitavien asiakirjojen määrä ja niiden säilytysajat on kohtuullistettava."

Nyt maatilojen on säilytettävä esimerkiksi ostorehujen rahtikirjoja viisi vuotta. Eläinrekisteri ja eläinluettelo taas sisältävät keskenään samat tiedot. Ryhmä esittää luettelon poistoa.

E-korvamerkit saatetaan määrätä pakollisiksi ensi vuonna. Viljelijät eivät koe saavansa niistä hyötyä, vaan ne lisäisivät kustannuksia.

Nykäsen mukaan e-merkkeihin voitaisiin siirtyä, jos eläinten myynti-, siirto- ja poistoilmoitukset tekisi jatkossa teurastamo tai välittäjä. Kuljetusautoon siirrettäessä merkit luettaisiin auton laitteilla kätevästi ja viljelijän kirjaamistyö vähenisi.

Uuden tekniikan uskotaan tuovan helpotusta tukivalvontoihinkin.

Tulevaisuudessa paikan päällä tehtävää peltovalvontaa voidaan vähentää, kun suuri osa valvonnoista voidaan tehdä satelliittikuvien avulla, maatalousosaston johtaja Jukka Pekonniemi Mavista kertoi.

Pekonniemi arvioi, että maatalouspolitiikan uudistus voi avata mahdollisuuksia purkaa kansallista byrokratiaa. Komissio on ensimmäisissä tiedonannoissaan ehdottanut kansallisen päätösvallan lisäämistä, jolloin EU:sta tulevat määräykset vähenisivät.

Luomuviljelijät ovat melko tyytyväisiä nykyiseen valvontajärjestelmään, Etelä-Savon hankkeessa selvisi.

Valvonta takaa viljelijöiden mielestä elintarvikkeen laatua ja jäljitettävyyttä, jota kuluttajat arvostavat. Parannettavaa löytyy muun muassa käytössä olevista tietojärjestelmistä.

Pieniä elintarvikeyrityksiä vaivaa pirstaleinen säädösviidakko ja valvontaa tekevien viranomaisten väliset tulkintaerot.

Etelä-Savon byrokratia -hanke päättyy kesäkuussa, mutta usean hankkeessa nousseen asian käsittely jatkuu esimerkiksi MTK:n vetämänä.

Maanantain seminaarissa jokainen puhuja piti hanketta merkittävänä. Nyt on syntynyt toimiva vuoropuhelu viljelijöiden ja viranomaisten välille.

Hankkeessa aktiivisesti mukana olleet Eviran edustajat korostivat, että yhdessä tekeminen on lisännyt yhteistä ymmärrystä, oppimista ja keskinäistä luottamusta.

Hanke levisi maakunnallisesta valtakunnalliseksi ja osa ideoista menee todennäköisesti EU-pöytiin saakka.