EU:n maatalouspolitiikkaan tulee iso muutos
EU:n komissio julkaisee tänään maatalouspolitiikan suuntaviivoja linjaavan maatalous- ja ruokavision.
MTK on Johan Åbergin (oik.) mukaan tyytyväinen visioon. Jyrki Niemen mukaan visio herättää kysymyksiä. Kuva: Timo FilpusEU-komission maatalous- ja ruokavision tavoitteet ovat vielä kovin yleisluontoisia, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
”Herää kysymys, pyrkiikö maatalouspolitiikka ratkaisemaan edelleen liian monta ongelmaa.”
Niemen mielestä visiossa ei ole tarpeeksi tutkittu sitä, mitkä tavoitteet hoituvat markkinoiden toimesta ilman politiikkaa, ja mitkä ovat todellisia markkinahäiriöitä, jotka puoltaisivat poliittisia toimia.
Termejä ei ole täsmällisesti määritelty, eikä sitä, miten niihin voidaan politiikalla vaikuttaa. Esimerkiksi ruokaturva ja huoltovarmuus korostuvat visiossa.
”Ruokaturva on ollut EU:ssa jo pitkään korkealla tasolla. Siihen vaikuttavat muut asiat kuin maatalouspolitiikka, kuten kansantalouden kasvu ja tulojen jakautuminen.”
Jos poliittisena tavoitteena on huoltovarmuuden parantaminen, on katsottava maataloutta laajemmalle.
”Miten vaikkapa energian ja lannoitteiden saatavuus turvataan?”
Niemen mielestä tukia kannattaisi kohdentaa maataloudessa uusiutuvaan energiaan, vihreän ammoniakin tuotantoon, biologiseen typensidontaan, maan kasvukunnon parantamiseen ja kierrätyslannoitteisiin.
”Edellinen maatalouspolitiikan reformi oli vihreä ohjelma. Siinä mielessä ääni EU:ssa on muuttunut.”
MTK on visioon varsin tyytyväinen.
”Tämä on iso linjamuutos”, kommentoi MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.
Visiossa puhutaan muun muassa viljelijöiden markkina-aseman ja kilpailukyvyn parantamisesta sekä tuotannon kasvattamisesta.
”Edellinen maatalouspolitiikan reformi oli vihreä ohjelma. Siinä mielessä ääni EU:ssa on muuttunut.”
Aika tosin näyttää, mitä visiosta lopulta saadaan käytäntöön. Komissio esittelee tämän vuoden loppupuolella vision pohjalta laaditun lainsäädäntöesityksen tulevasta maatalouspolitiikasta.
Åbergin mukaan on hieman epävarmaa, syntyykö EU:n parlamentissa tarpeeksi vahvaa maatalouskoalitiota.
”Ukraina ja monia Balkanin maita on tulossa mukaan EU:hun. Ne nielevät osan maatalousbudjetista.”
Åbergin mukaan on merkittävää, että visiossa myönnetään vapaakauppasopimusten kautta tuleva epäreilu kilpailutilanne, kun sallitaan EU-markkinoille sellaisia tuontituotteita, joita täällä ei voi tuottaa.
”Visio on ristiriidassa Mercosur-sopimuksen kanssa, ellei Mercosur-mailta edellytetä samoja tuotantostandardeja kuin EU:n omalta tuotannolta. Vapaakauppa sinänsä ei ole vision kanssa ristiriidassa”, Åberg kommentoi.
Niemi ei näe tuontia ongelmana.
”Suurin osa EU:ssa kulutetusta ruoasta on peräisin EU:sta.”
Vapaakauppasopimus esimerkiksi Mercosur-maiden kanssa ei tule Niemen mukaan mullistamaan eurooppalaisia lihamarkkinoita, sillä naudan- ja siipikarjalihalle myönnetyt tuontikiintiöt ovat noin 1,5 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta.
Visiossa ei huomioida riittävästi EU:n laajentumista, kritisoi Niemi.
”Ukraina ja monia Balkanin maita on tulossa mukaan EU:hun. Ne nielevät osan maatalousbudjetista.”
Käytännössä se tarkoittaa, että nykyiset jäsenmaat tulevat menettämään tukia. Niemen mielestä maatalouspolitiikka vaatisi perusteellista rakennemuutosta.
Keskustelu aiheesta jatkuu illalla MT Livessä klo 19. Päätoimittaja Jouni Kemppaisen vieraana on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








