
Laitumella oleva lehmä on paikoin jo harvinainen näky – osa isoista tiloista ui vastavirtaan
Laiduntaminen vähenee, sillä lehmät siirtyvät parsista suuriin pihattoihin. Joillakin tiloilla ulkoilu on periaatekysymys.Laiduntava lehmä on paikoin jo harvinainen näky. Tanskassa enää alle kolmannes lehmistä laiduntaa.
Laiduntamisen alamäkeen vaikuttaa parsinavettojen määrän hupeneminen. Suurien robottinavettojen suunnittelussa laidunnus todetaan usein liian hankalaksi ja hintavaksi toteuttaa.
Robottinavetta ja laidun eivät kuitenkaan ole mahdoton yhdistelmä.
Ruotsissa laiduntaminen on lain mukaan pakollista kaikilla tiloilla.
Tikan tilalla Kurikassa lehmät pääsevät kesäisin laitumelle mihin aikaan vuorokaudesta tahansa.
Kaikki eläinryhmät juottovasikoita lukuun ottamatta laiduntavat.
Mielikuvilla laiduntavista lehmistä leikitään myös elintarviketeollisuudessa.
Tikan luomutilalla on 350 lypsylehmää ja kuusi robottia. Lypsykertoja kertyy päivässä keskimäärin kolme. Kaikki eläimet pääsevät laitumelle. ”Laidunnusportti on ollut toimiva ratkaisu. Ei tule liian pitkiä lypsyviiveitä. Laidun alkaa ihan navetan päädystä”, kertoo Tuomo Mäkinen. Takana Veera Peijarniemi. Kuva: Johannes TervoLuomu velvoittaa päästämään eläimet laitumelle, mutta laiduntamista voitaisiin harkita muutenkin, yrittäjä Tuomo Mäkinen kertoo. Robotilta se on helppo järjestää laidunnusportin kautta, sillä laitumet alkavat suoraan navetan päädystä.
Kulkuväylälle laitettu hieno hiekka putsaa sorkat. Vaikka pihatossakin on tilaa, ulkoilu on karjalle mieleen. ”Aina siellä laitumella joku on”, Mäkinen tokaisee.
Myös Kankaanpään tilalla Kiuruvedellä lehmät laiduntavat koko kesän. Käytössä on jopa laidunkierto. Uusi lohko vaihdetaan kahden kolmen päivän välein.
Lehmiä on noin 70 ja laidunta vajaa kymmenen hehtaaria. ”Kun eläimet pääsevät uudelle lohkolle, kierto robotilla hidastuu sinä päivänä hiukan. Se kuitenkin korjautuu pian”, kertoo emäntä Anna-Stiina Niskanen.
”Pyrimme pitämään lohkot melko pieninä, alle hehtaarin kokoisina. Kiertoa robotilla auttaa, että sisällä on koko ajan tarjolla säilörehua. Vettä tarjotaan vain sisällä.”
Jopa Suomen suurin laiduntapahtuma järjestetään robottinavetalla.
Viime vuonna Viikin lehmien laitumelle lasku keräsi noin 9 000 hengen yleisön.
Tapahtuman valtavaksi kasvanut suosio on myös todiste siitä, että laidun kiinnostaa. Se on monelle ainut paikka päästä katselemaan lehmiä.
Mielikuvilla laiduntavista lehmistä leikitään myös elintarviketeollisuudessa.
Laiduntamista ja sen toteutusta olisi hyvä miettiä jo navetan suunnitteluvaiheessa, todetaan Savonia-ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa (2016).
Näköyhteys navettaan parantaa huomattavasti lehmien liikkumista laitumelta navetalle. Samanlainen vaikutus on myös näköyhteydellä muihin lehmiin.
Jos etäisyys navetan ovilta laitumelle on yli 300 metriä, lehmät tulevat laiskemmin takaisin navettaan.
Viikistä automaattiset laidunportit poistettiin muutama kuukausi sitten, sillä niille ei ollut käyttöä.
”Tästä on sen verran matkaa laitumelle, että eläimet ihan paimennetaan sisään”, kertoo koetilan johtaja Tapani Jokiniemi.
”Suosiolla tulevat, kun ovat siihen tottuneet.”
Laitumen osuus rehustuksesta on selvityksen mukaan pienehkö, tutkimustiloilla enintään 25 prosenttia.
Tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä mukana oli vain kuusi tilaa.
Savonian tutkimuksessa selvitettiin myös laiduntamisen lypsyrobottitilalle tuomia kustannuksia.
Laitumen järjestämisessä aikaa kuluu aitauksien tekoon sekä eläinten siirtelyyn.
Eläintä kohden lisäkustannuksia kertyi tuon selvityksen mukaan 18,6 euroa. Aina laidunkaan ei tee autuaaksi.
”Viime kesä oli niin helteinen, että navetassa olivat paremmat oltavat”, Mäkinen mainitsee.
Myös Viikin koetilan lehmät partioivat paahteisina päivinä oven takana: päästäkää sisään!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



