Tehokasvihuoneet, lypsyrobotit, geenimuokkaus – Hollanti tähtää ruuan tuotannon tuplaamiseen

Sipulit ovat yksi Alankomaiden päävientituotteista. Kuva: Tuulikki Viilo

Alankomaat tehostaa ruuantuotantoaan vauhdilla, ja se on jo nyt maailman suurin perunan ja sipulin viejämaa.

Maan keskiosassa sijaitseva Wageningenin huippuyliopisto on yksi syy siihen, miksi maa on onnistunut kasvattamaan ruuantuotantoaan niin nopeasti.

Yliopistossa tutkitaan ja etsitään yhteistyössä yritysten kanssa sovelluksia muun muassa siihen, miten kasvien yhteyttämistä voitaisiin lisätä, maaperän köyhtymistä ehkäistä sekä laajentaa kasvivalikoimaa. Tavoitteena on pystyä tuplaamaan ruuantuotanto mutta käyttää siihen puolet vähemmän resursseja.

Yliopistossa käytössä ovat robotit, jotka lypsävät 150 lehmää tunnissa, ja kasvihuoneet, joissa tomaatteja voidaan kasvattaa 20-kertainen määrä verrattuna tavalliseen eurooppalaiseen kasvihuoneeseen.

”Huipputeknologian kasvihuoneissa vettä säästyy jopa neljännes perinteiseen viljelyyn verrattuna”, Wageningenin yliopiston kasvitieteiden osaston johtaja Ernst van den Ende kertoo MT:n haastattelussa.

Suurinta osaa Hollannin uusista teknologioista ei ole vielä saatu valjastettua käyttöön maan ulkopuolella – ne ovat vasta pilottivaiheessa. Yliopisto kuitenkin etsii kansainvälisiä ”väliratkaisuja”, sillä myös niillä voidaan saada aikaan iso muutos.

”Maataloudessa on tapahtumassa suuri murros ja viljelijöiden tulee löytää uudet tapansa tienata elantonsa”, van den Ende uskoo.

Hollannin tehokkaaksi viritettyä maataloutta on pidetty myös ongelmallisena erityisesti maidontuotannossa. Maa on ylittänyt jatkuvasti sallitut nitraattipäästörajansa, kun lantaa on kerääntynyt tiloille haitaksi asti.

”Vaikka tähtäämme tehokkuuteen, sen rinnalla ympäristöä pitäisi voida kuormittaa vähemmän. Meillä on menossa useita tutkimuksia myös tällä saralla. Mielestäni EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusehdotus on oikeilla raiteilla velvoittaessaan viljelijöitä ympäristötoimiin”, van den Ende sanoo.

Ruokavalion siirtyminen lihasta kasviproteiineihin, vesivarantojen hupeneminen, kaupungistuminen ja ruuan kysynnän kasvu ovat muutamia aiheita, joihin Wageningenin yliopisto on päättänyt tarttua.

Van den Ende nostaa ruokahävikin yhdeksi Euroopan suurimmista ongelmista.

”Globaalisti 40 prosenttia tuotetusta ruuasta menetetään jossain kohdin ruokaketjua. Kehitysmaissa sadosta voi tuhoutua jopa 80–90 prosenttia ilmastonmuutoksen myötä. Intiassa ruokaa häviää kuljetuksessa ja meillä taas suoraan jääkaapeista.”

Euroopan ruokahävikkiin pitäisi tarttua nostamalla ruuan hintaa. Haitalliset ympäristötekijät pitäisi saada osaksi kuluttajahintaa, jotta välttäisimme ylikulutuksen, van den Ende jatkaa.

”Kulutustottumuksiin voidaan vaikuttaa myös muuten kuin päättäjien aloitteesta: osassa hollantilaisista ruokakaupoista tuotteille on asetettu lisämaksuja niiden epäterveellisyyden perusteella. Näin kuluttajia voidaan kannustaa siirtymään lihapitoisesta ruokavaliosta kasvispainotteiseen ruokavalioon.”

Myös politiikka pitää saada tukemaan maatalouden murrosta, jotta ruuantuotanto tehostuu. Hiljattain EU:ssa tehdyt päätökset eivät van den Enden mielestä vastaa tulevaisuuden haasteisiin, joita globaali maatalous kohtaa, vaan ne pikemminkin jarruttavat maatalouden innovaatioita.

EU-tuomioistuin päätti, että geenieditointiin ja dna:n muokkaukseen kehitetty uusi jalostustekniikka lasketaan geenimuunteluksi perinteisen kasvinjalostuksen sijaan.

Kyseessä on geenien täsmämuokkaus, jolla haluttuja ominaisuuksia voidaan siirtää kasveihin. Näillä niin kutsutuilla uusilla jalostustekniikoilla tavoitellaan tehokkaampaa kasvinjalostusta.

”Uudet kasvinjalostusmenetelmät ovat tärkeä osa innovatiivista maataloutta. Voisimme yhdistää luomutuotannosta, perinteisestä viljelystä ja uusista jalostustekniikoista niiden parhaat palat, jotta pystymme ruokkimaan kasvavan väestön.”