Metsä

Tutkimus: Jopa viidennes Kaakkois-Aasian aiemmasta suosademetsäalasta on nyt hylättyä joutomaata – metsittäminen voi pelastaa päästöiltä ja sukupuutoilta

Metsä 02.12.2018

Sademetsä tuhotaan mutta plantaasi ei menestykään.


Maija Lampela
Taimien istuttamista ennallistuskokeessa Keski-Kalimantanin maakunnassa Indonesiassa kuivatetulla, avohakatulla ja useaan kertaan palaneella suoalueella.

Kaakkois-Aasian trooppiset suosademetsät ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Borneon ja Sumatran uhattuna olevat luonnontilaiset suosademetsät ovat esimerkiksi orankien ja gibbonien asuinseutuja.

Metsien turvekerrostumat ovat myös globaalisti merkittäviä hiilen varastoja. Suosademetsiä on kuitenkin viime vuosikymmeninä hakattu ja kuivatettu paljon erityisesti palmuöljyn ja paperintuotannossa käytetyn akaasian tuotantoalueiksi.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Maija Lampela tutki väitöskirjassaan, miten Indonesian trooppisten soiden valtavien turvevarojen säilyttäminen onnistuisi ekosysteemin ennallistamisen keinoin, paikallisia puulajeja käyttäen.

"Suuri osa näistä kuivatetuista alueista ei kuitenkaan sovellu plantaaseiksi tai viljelyyn. Jopa viidennes Kaakkois-Aasian koko aiemmasta suosademetsäalasta on tällä hetkellä avoimia, hylättyjä alueita. Kuivatettujen soiden turve hajoaa hapellisissa oloissa nopeasti ja siitä vapautuu merkittäviä määriä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään."

"Hylättyjen alueiden metsittäminen uudelleen estäisi niihin sitoutuneen hiilen vapautumista ja myös lisäisi alueen lajiston elintilaa."

Erityinen ongelma näillä kuivatetuilla alueilla ovat lähes vuosittain toistuvat maastopalot, jotka entisestään lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Turvepalojen savu peittää ajoittain laajoja alueita Kaakkois-Aasiassa ja aiheuttaa ongelmia ihmisten terveydelle.

Kaakkois-Aasian suurin valtio Indonesia, jolla on myös suurimmat trooppiset suoalueet, on viime vuosina herännyt trooppisten soiden säilyttämiseen ja ennallistamiseen.

Tutkimustietoa ja käytännön osaamista suosademetsistä ja erityisesti ennallistamisesta on kuitenkin hyvin vähän. Lampelan tutkimus tuo tärkeää lisätietoa luonnontilaisen suosademetsän ekologiasta. Työ valottaa luonnontilaisen suosademetsän turpeen ominaisuuksia, metsän pohjan pintarakennetta sekä kasvillisuuden esiintymistä suhteessa pintarakenteeseen.

"Tuhottu entinen suosademetsä on hyvin vaikea ympäristö, jonka ennallistaminen on mutkikas kysymys. Esimerkiksi ennallistamiseen sopivista puulajeista tarvitaan lisätietoa", Lampela kertoo.

"Tutkimuksen tuomasta uudesta tiedosta on hyötyä käytettävissä nyt alkavissa ja meneillään olevissa suuren mittakaavan suosademetsien ennallistusprojekteissa Kaakkois-Aasiassa. Toivon, että uusi tieto tästä yhdestä maailman monimuotoisimmista, biomassatuotannoltaan ja hiilivarastoiltaan suurimmista ekosysteemeistä lisää ymmärrystä suosademetsän arvosta suojelun ja ennallistamisen kohteena."

Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella on tehty jo 20 vuoden ajan tutkimusta trooppisisten soiden ekologiasta ja kasvihuonekaasuista. Lokakuussa 2018 perustettiin kansainvälinen trooppisten soiden keskus (International Tropical Peatland Center), jonka tavoitteena on lisätä trooppisten soiden tunnettuutta ja suojelua sekä ennallistamista.

Lampela on ollut mukana alan tutkimuksessa pro gradu -työstään lähtien. Väitöstutkimuksensa maastotyöt hän teki Keski-Kalimantanin maakunnassa Borneolla suosademetsien keskellä.

Väitöstilaisuus keskiviikkona 5.12.2018

Väitöskirja julkaistaan Dissertationes Forestales -sarjassa. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa täältä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT