Jokaiselle raakkukannalle soveltuu parhaiten sen oman puron tai joen lohensukuinen isäntälaji
Lohisidonnaiset raakkukannat ovat Metsähallituksen asiantuntijan mukaan nykyisin hyvin harvinaisia, koska kymmenet lohikannat ovat Suomessa kuolleet sukupuuttoon.
Livojoen vartta Pudasjärvellä. Kuvituskuva. Kuva: Timo HeikkalaMetsähallituksen Luontopalvelut on toteuttanut kuluvan kesän aikana kunnostustöitä kuudella raakkuvirralla Posion, Pudasjärven, Puolangan ja Taivalkosken alueilla.
Kunnostusten tavoitteena on raakun eli jokihelmisimpukan elinympäristöjen parantaminen.
Raakku vaatii lisääntyäkseen isäntälajin. Pudasjärven Livojoella keskustelua on herättänyt se (MT 4.7.), soveltuuko raakun isäntälajiksi vain lohi vai myös lohensukuinen taimen.
LIFE Revives -raakkukantojen elvytyshankkeen Metsähallituksen luontopalvelujen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta kertoo, että jokaiselle raakkukannalle soveltuu parhaiten sen oman puron tai joen lohensukuinen isäntälaji.
Suurissa joissa, joihin lohi nousee, raakun isäntälaji on lohi. Pienissä joissa ja latvapuroissa isäntälajina raakulle on taas yleisimmin taimen.
”Livojoen raakkukannan isäntälaji tutkittiin reilu 10 vuotta sitten kahtena vuonna, ja raakkukanta todettiin lohisidonnaiseksi”, Luhta kertoo.
Lohisidonnaiset raakkukannat ovat hänen mukaansa nykyisin hyvin harvinaisia, koska kymmenet lohikannat ovat Suomessa kuolleet sukupuuttoon. Livojoen omat vaelluskalakannat ovat ainoat, jotka ovat säästyneet viljelyssä vesirakentamisen jälkeen.
”Jos kyseessä on raakkupopulaation kannalta väärä kala, simpukan poikanen ei kiinnity kunnolla ja kehity.”
Raakun poikanen kasvaa ja kehittyy aluksi kiinnittyneenä lohikalan kiduksissa. Livojoella tehdyissä tutkimuksissa todettiin raakunpoikasten kiinnittyvän parhaiten juuri lohenpoikasiin.
Luhdan mukaan raakun elinympäristön kuunostamisesta hyötyvät myös taimen ja lohi, koska samalla tehdään myös kutu- ja poikaskarikoita vaelluskaloille.
”Uittoa varten perattu ränni ei sovellu pienille raakuille eikä lohikaloille”, Luhta toteaa.
Keskeistä on tunnistaa, mikä isäntälaji on kullekin raakkuesiintymän populaatiossa paras isäntä.
”Jos kyseessä on raakkupopulaation kannalta väärä kala, simpukan poikanen ei kiinnity kunnolla ja kehity”, Luhta kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
