Metsä

Metsäteollisuus toimii veturina jos edellytyksistä huolehditaan – puheenjohtajapatruunalla on vakaa usko, että maan hallitus ymmärtää alan merkityksen

Kilpailukyvyn varmistus pitäisi ottaa mukaan kaikkiin päätöksiin, Metsäteollisuus ry:n Ilkka Hämälä sanoo.
Pekka Fali
Metsä Group rakentaa suursahaa Raumalle ja odottaa ympäristölupaa biotuotejätille Kemiin. Investoinneilla parannetaan kilpailukykyä. "Meidän pitää tehdä sellaisia ratkaisuja, että pystymme näissä olosuhteissamme toimimaan", pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Arkistokuva on Kemin tehdasalueelta.

Metsäteollisuus pystyy toimimaan yhtenä merkittävänä veturina, kun Suomen taloutta kammetaan ylös koronapandemian aiheuttamasta talousahdingosta. Se edellyttää kuitenkin, että alan toimintaolosuhteista huolehditaan, sanoo Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.

Metsäteollisuuden johto keskusteli viime viikolla pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa alan pitkän aikavälin toimintaedellytyksistä ja toiveista koskien hallituksen budjettiriihtä.

"Vakaa usko ja käsitys on tämänkin keskustelun pohjalta, että kyllä Suomen hallitus ymmärtää teollisuuden merkityksen yleisesti ja metsäteollisuuden merkityksen erityisesti ja ymmärtää myös sen, että toimialan kilpailukykyä pitää varmistaa monella yksittäisellä asialla", Hämälä luonnehtii keskustelujen antia.

Metsäteollisuus on viestinyt nykyiselle hallitukselle samoin kuin edeltäjille, että kilpailukyvyn turvaamisessa on kysymys kokonaisuudesta.

"Yleislinjana pitäisi olla, että aina yksittäisiä päätöksiä tehtäessä arvioidaan, onko tämä päätös teollisuuden kilpailukykyä edistävä vai rajoittava."

Keskustelussa pääministerin kanssa nousi esille myös EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketti, josta Suomen osuus olisi runsas kolme miljardia euroa.

"Totesimme, että tässä täytyy teollisuuden olla hereillä ja aktiivisesti valmistelemassa niitä hankkeita ja asioita, joita tämän kehitysrahoituksen pohjalta voitaisiin edistää."

EU:n keskeisenä tavoitteena on, että varoja kohdennetaan ilmastonmuutosta ehkäiseviin ja taloutta elvyttäviin toimiin.

"Toimialana olemme tähän jo aika hyvin valmistautuneet", Hämälä viittaa Metsäteollisuuden kesällä julkistamaan ilmastotiekarttaan.

UPM:n suunnitelma sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä ja tehostaa toimintaa yhtiön muissa yksiköissä on vähentämässä Suomessa yli 600 työpaikkaa.

Hämälä ei halua arvioida, onko Suomessa odotettavissa lisää tehtaiden sulkemisia.

"Selväähän kuitenkin on, kun katsotaan pitkää kehitystä, että erilaisia tuotantolinjoja ja tehtaita tulee elinkaarensa päähän."

Tällä vuosituhannella Suomessa on suljettu jo yli 40 paperikonetta.

Paino- ja kirjoituspapereita tuotettiin Suomessa 2000-luvulla ennen UPM:n Voikkaan tehtaan kylmenemistä noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Viime vuonna kyseisiä papereita tehtiin 4,7 miljoonaa tonnia.

Viime vuoden lopulla UPM sulki Raumalla 265 000 tonnin aikakauslehtipaperikoneen. Tässä kuussa Stora Enso pysäyttää Oulussa kaksi hienopaperikonetta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 1,1 miljoonaa tonnia.

Kaipolassa kolmen koneen sulkeminen vähentää painopaperien kapasiteettia yhteensä 720 000 tonnia. Näin paino- ja kirjoituspaperin tuotanto on putoamassa Suomessa 2000-luvun alun noin 10 miljoonasta tonnista alle kolmeen miljoonaan tonniin vuodessa.

Vaikka painopaperien tuotanto on laskenut rajusti, Hämälä muistuttaa, että metsäteollisuuden kokonaistuotannon määrä on muuten pysynyt tällä vuosituhannella jokseenkin vakaana.

Myös koronaviruspandemian aikana metsäteollisuustuotteiden kauppa on käynyt määrällisesti lähes entiseen malliin lukuun ottamatta painopapereita.

"Ihmiset käyttävät joka päivä elintarvikepakkauksia tai pehmopapereita, jotka menevät päivittäiseen kulutukseen. Niiden kannattavuus on myös säilynyt hyvänä", Hämälä nostaa esimerkkejä Metsä Groupin tuotannosta.

"Sellun, sahatavaran ja vanerien volyymeissa ollaan oltu hyvin lähellä normaalia, mutta hintatasot ovat olleet heikot."

Kun tuotanto pyörii määrällisesti korkeana, Suomeen tulee vientituloja, jotka leviävät edelleen muun muassa kantorahatuloina sekä puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien tuloina eteenpäin, hän toteaa.

Metsäteollisuus pääsi viime talvena palkansaajaliittojen kanssa sopuun työehdoista ja palkoista vasta lakkojen ja työsulkujen jälkeen.

Hämälä harmittelee, että koko tes-kierros kietoutui kilpailukykysopimuksen purkamisen ympärille.

"Kaikki ne asiat, joita me toimialakohtaisesti halusimme edistää ja viedä sopimuksiin, jäivät tämän alle."

"Meidän pitää miettiä molemmin puolin, mitä kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää ja miten me pääsemme mahdollisimman lähelle yksittäisen laitoksen ja tuotantolinjan työehtojen kehittämistä", Hämälä pohjustaa tulevaa.

Metsä Group rakentaa Raumalle suursahaa. Investointipäätöstä 1,5 miljardia maksavasta biotuotejätistä Kemiin odotetaan sen jälkeen, kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt ratkaisun tehtaan ympäristöluvasta.

Uusilla investoinneilla parannetaan Hämälän mukaan kilpailukykyä.

Raumalla maailman suurimman sahalinjan automaatioaste viedään paljon korkeammalle kuin missään aiemmin.

Saha nousee sataman viereen integroituna sellutehtaaseen, jolloin esimerkiksi logistiikkakustannukset pienevät.

Samoin Kemin uusi tehdas olisi sataman vieressä. Puulogistiikka Kemiin perustuu pitkälle junakuljetuksiin.

"Meidän pitää tehdä sellaisia ratkaisuja, että pystymme näissä olosuhteissamme toimimaan", Hämälä sanoo.

Jukka Pasonen
Metsäteollisuus ry on koonnut listan, jolla alan kilpailukykyä kohennettaisiin.
Katso uusin video
Lue lisää

Pääministeri: "Nyt on syytä tehdä ryhtiliike" – koronatartuntojen määrä on hurjassa kasvussa, jokaisen suomalaisen on syytä välttää kaikkia tarpeettomia kontakteja

Sellukauppa käy Kiinassa vilkkaasti – tuottajat ovat saaneet korotuksia pitkään pohjalla pysyneisiin hintoihin myös Euroopassa

Hallitus käy läpi pahentunutta koronatilannetta neuvottelussaan iltapäivällä – myös valmiuslakia pohditaan

Hallitus pohtii uusia koronatoimia, Uudenmaan yökahvilat aiotaan sulkea ennen viikonloppua