Metsä

Tiedätkö, mikä kunta omistaa eniten metsää? Toisille kunnille metsä on tärkeä tulonlähde, toisille virkistyskäyttö tärkeämpää

Satojen tuhansien hehtaarien metsäomaisuus on kuntien ja kunnanvaltuutettujen hoteissa. Kunnissa töitä on ulkoistettu, mutta myös omaa osaamista löytyy yhä.
Kai Tirkkonen
Kunnilla on Suomessa satojatuhansia hehtaareja metsää. ­ Osalla metsät ovat puhtaasti virkistyskäytössä, osalla niiden rahallinen merkitys korostuu. Siikalatvan kunnassa metsät toimivat talouspuskurina, kertoo kunnanjohtaja Pirre Seppänen.

Suomessa kunnat omistavat yhteensä satojatuhansia hehtaareja metsää. Metsät ovat siten yksi kuntien varallisuuden muoto, johon tulevilla kunnanvaltuutetuillakin on ainakin jonkinlaista vaikutusvaltaa. Metsän merkitys vaihtelee kuitenkin huomattavasti kuntien välillä.

Eniten metsää Suomen kunnista on Oululla, noin 20 000 hehtaaria, joskin pinta-ala elää parhaillaan. Sen jälkeen tulevat Kuopio ja Helsinki.

Helsingillä metsää on noin 9 300 hehtaaria, josta karkeasti puolet on kaupungin rajojen sisällä ja toinen puoli muiden kuntien alueella, kuten Espoossa ja Vihdissä. Metsäomaisuuden määrä on vaihdellut eri vuosina jonkin verran muun muassa maanvaihtojen takia.

Taloudellisia tavoitteita metsälle ei ole Helsingissä asetettu, sillä metsät ovat jo pitkään olleet pelkästään virkistyskäytössä.

Metsävastaava Vesa Koskikallio Helsingin kaupungilta kertoo, että metsille laaditaan kymmenen vuotta kerrallaan voimassa oleva luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelman tekevät kaupungin omat metsäsuunnittelijat, ja kunnanvaltuutetut pääsevät vaikuttamaan suunnitelman hyväksymiseen asiaa käsittelevässä kaupunkiympäristölautakunnassa. Metsien luonnonhoito on välillä enemmän ja vähemmän tapetilla. Esimerkiksi kaupunkimetsien yksittäisten hyönteistuhopuidenkin kaato voi olla vaikeaa.

Valtuutettujen ajankäyttö on rajallista, joten he ovat metsäasioissa usein esittelijän tai taustayhteisöiltä tulevan tiedon varassa.

Kuntavaalit ovat lähestymässä – olisiko hyvä, jos poliitikoilla olisi ymmärrystä myös metsäasioihin?

”Eihän se haitaksi olisi, jos lautakunnassa olisi asiaosaamista. Ihan samalla tavalla kuin teknisessä lautakunnassa olisi rakentamisen osaamista”, Koskikallio sanoo.

Samaa mieltä on Kuntaliiton Miira Riipinen. Hän johtaa Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikköä, johon myös metsäasiat kuuluvat.

Metsien talousmerkitystä kunnille ei ole tilastoitu. Varsin monessa kunnassa metsätalouden tuomat suorat rahavirrat ovat pieniä puroja muiden rahojen joukossa.

”Mielikuva on, ettei se keskimäärin kuntataloudessa ole merkittävä tuloerä, mutta niin kuin kaikessa, tässäkin on varmasti huomattavia kuntakohtaisia eroja”, Riipinen sanoo.

Reilun viidentuhannen asukkaan Siikalatvan kunnalle metsillä on kuitenkin paljon rahallista merkitystä. Yllättävä kiinteistöihin liittyvä kuluerä veti viime vuonna kunnan talouden huonoon jamaan.

”Metsä toimi siinä puskurina. Puun myynti toi ihan mukavan summan, kun hinnatkin olivat hyvät. Omaisuuden realisointi on tapa saada tulosta parannettua, kun henkilöstöstä ei haluta leikata”, kertoo kunnanjohtaja Pirre Seppänen.

Siikalatvan kunnan omistamat metsät ovat pääosin talouskäytössä, vaikka virkistyskäytöllekin on sijansa. Kunnan 5 000 hehtaariin metsämaata mahtuu niin talousmetsää kuin paljon suota. Metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti, ja töitä teetetään metsänhoitoyhdistyksen kautta.

Kunnanvaltuutetut ovat Seppäsen mukaan olleet kiinnostuneita metsistä ja niiden hoidosta. Valtuustossa on paljon maa- ja metsätalousyrittäjiä, joilla itselläänkin on metsää.

Oulussa kaupungin metsät on luokiteltu lähimetsiksi, ulkoilu- ja virkistysmetsiksi, suojametsäksi, arvometsiksi ja talousmetsiksi. Talousmetsää kaupungilla on noin 15 000 hehtaaria, ja niitä hoidetaan metsänkäyttö- ja hoitosuunnitelmien mukaan.

Metsäsuunnitelman hyväksyy yhdyskuntalautakunta eli vaaleilla valitut poliitikot. Lautakunnassa määritellään, millä tasolla hakkuut kaupungin talousmetsissä pidetään. ”Kasvusta voidaan hakata kestävästi vaikkapa 60–80 prosenttia, jolloin metsäomaisuus koko ajan kasvaa, samoin hiilinielut”, sanoo Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärvi.

Tuloja metsistä kertyy Kuukasjärven mukaan vuosittain 1,2–1,6 miljoonaa euroa. Puun myyntituloilla ei Oulun kokoisessa kaupungissa ole suurta merkitystä. Alueita hoidetaan pitkälti omin voimin. Metsäkonetyö kuitenkin hankitaan kilpailutuksen kautta.

”Samalla kun saamme tuloa, pystymme työllistämään yhden korjuuketjun vuoden ympäri”, Kuukasjärvi kertoo.

Sopimusyrittäjä hoitaa niin puistojen, rakennuskohteiden kuin talousmetsien hakkuita.

Kuukasjärven mukaan kaupunkilaisten on toisinaan vaikea ymmärtää, miksi puita on kaadettava. Toisaalta metsäammattilaisten pitää ymmärtää muuttuvia ajatuksia metsän merkityksestä ihmisille.

Oulussa metsäymmärrystä lisää Kuukasjärven mukaan kuitenkin se, että moni on töissä metsää lähellä olevalla alalla. Metsäteollisuus tuo kaupunkiin verotuloja, joilla maksetaan muun muassa kunnan työntekijöiden palkkoja. Puolin ja toisin ymmärrys auttaa kunnan metsien vaalimisessa.

Kuntaliiton Riipisen mukaan suoria metsätuloja suurempi merkitys kunnille voivat olla välilliset tulot. Kuntien metsissä voi olla ulkoilu- ja matkailutoimintaa, jota järjestävät yritykset tuovat kuntaan verotuloja. Myös niitä käyttävät matkailijat jättävät alueelle rahaa.

Vastaavasti kuntienkin metsillä voi olla merkitystä alueen metsäteollisuuden puuntuottajina. Lisäksi kuntametsillä on hyvinvointivaikutuksia, sillä metsät tutkitusti lisäävät ihmisen hyvinvointia ja terveyttä, mikä välillisesti hyödyttää kunnan sote-taloutta.

Kuntaliiton ja Tapion vuosi sitten kunnille tekemän kyselyn perusteella kuntien metsistä talouskäytössä on 51 prosenttia, virkistyskäytössä 42 prosenttia ja loput suojeltuna. Kyselyyn vastanneista kunnista suurinta talouskäyttö oli Vieremällä ja Puolangalla. Virkistyskäyttö oli suurinta Pirkkalassa, Helsingissä ja Porvoossa.

Suurimpia kuntien metsänomistuksia

  • Oulu* noin 20 000 ha
  • Kuopio 12 800 ha
  • Helsinki*  9 300 ha
  • Joensuu 9 400 ha
  • Rovaniemi 8 900 ha
  • Jyväskylä 8 400 ha
  • Tampere 7 600 ha
  • Kajaani 7 400 ha
  • Mikkeli 6 700 ha
  • Seinäjoki 6 200 ha
  • Raahe 5 800 ha
  • Espoo 5 500 ha
  • Hämeenlinna 5 200 ha
  • Siikalatva* 5 000 ha
  • Pori 4 900 ha
  • Tornio 4 964 ha
  • Lieksa 4 900 ha
  • Pieksämäki 4 800 ha
  • Savonlinna 4 600 ha
  • Lahti 4 500 ha
  • Turku 4 300 ha

Lähde: Tilastokeskus 2013. Luvut ovat voineet muuttua tämän jälkeen.

* Luvut vuodelta 2021

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Siikalatvan kunta ja Mehiläinen pakittivat kuohuntaa herättäneen terveysaseman perustamisesta

Ministeriöt tyrmäävät Siikalatvan idean perustaa terveysasema Ouluun

Oululainen kaupunki-cowboy tekee country-musiikkia, jota kuunnellaan Yhdysvalloissakin: "Musiikki valitsi tekijänsä"

Puolueiden ehdokasmaksuissa on suuria eroja