Metsä

Matti Tulokas ryhtyi oikeustaisteluun, kun hänen metsäänsä merkittiin mielivaltaisesti 67 hehtaaria "korkean suojeluarvon" -alueita: "Kyllä siinä meni vähän yöunetkin, kun vaikutus puukauppaan alkoi selvitä"

Markkinaoikeus pohtii asian palauttamista kilpailuviraston käsittelyyn.
Jaana Kankaanpää
Matti Tulokas hakee markkinaoikeudelta ratkaisua, joka velvoittaisi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimaan metsäteollisuuden FSC-sitoumuksiin liittyvän kartelliepäilyn.

Hämeenlinnan Tuuloksessa asuva Matti Tulokas ryhtyi vuosi sitten taisteluun mailleen ilmestyneitä korkean suojeluarvon HCV-merkintöjä (High Conservation Value) vastaan. Suomen metsiin viime aikoina ilmaantuneiden merkintöjen takaa löytyvät sertifiointijärjestelmä FSC, Tapio Oy ja Metsäteollisuus ry. HCV-leima tarkoittaa käytännössä sitä, että ilman etukäteistarkistuksia metsäyhtiöt eivät osta alueilta puuta.

Tulokkaan metsiin merkitty alue on peräti 67 hehtaarin suuruinen, joten puustolla on huomattava taloudellinen merkitys.

Tulokas teki asiasta tutkimuspyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Hän halusi, että virasto selvittää, ovatko puunostajat rikkoneet kartellikieltoa. Kartelliin yhtiöt ovat tutkintapyynnön mukaan syyllistyneet hyväksyessään sertifioinnissa FSC:n säännöt, sitoutuessaan noudattamaan niitä sekä välttämään puun ostoja silloin, kun hakkuilla rikottaisiin FSC-sääntöjen mukaisia luontoarvoja.

Virasto jätti kuitenkin asian tutkimatta vedoten oikeuteensa priorisoida käsiteltäviä asioita. Tulokas valitti asiasta markkinaoikeuteen, joka puolestaan ratkaisee, onko KKV:n otettava asia käsiteltäväksi. Ratkaisua Tulokas odottaa lähikuukausien aikana.

”Kovasti ihmettelen, kun KKV perusteli, ettei asiassa ole tutkittavaa. Tämä koskee kuitenkin todennäköisesti tuhansia metsänomistajia.”

Tulokas ei ole ollut asiassa heppoisin eväin liikkeessä. Apuna oikeustaistelussa hänellä on setänsä Mikko Tulokas, joka toimi pitkään ennen eläkkeelle jäämistään korkeimman oikeuden jäsenenä. Hän oli sivutoimisesti kymmenen vuotta myös kilpailuneuvoston puheenjohtaja.

Matti Tulokkaan puolesta selvityspyyntöön oli antanut kannanottonsa myös Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki, jota pidetään yhtenä Suomen johtavista kilpailuoikeuden asiantuntijoista.

FSC-sertifikaatin sääntöjen mukaan HCV-alue on eräänlainen rauhoitusalue, jota eivät koske tavalliset metsätalouden säännöt ja korjuutavat. Tulokkaan metsät kuuluvat PEFC-sertifiointiin. FSC:ssä hän ei halua olla mukana, eikä hän hyväksy FSC:n ja metsäyhtiöiden mielestään yksipuolisia toimia.

HCV-merkintojen ilmaantuminen omiin metsiin selvisi Tulokkaalle reilu vuosi sitten. ”Metsänhoitoyhdistyksestä kerrottiin, että mailleni on tullut merkintöjä. Kyllä siinä meni vähän yöunetkin, kun merkintöjen vaikutus puukauppaan ja hakkuisiin alkoi selvitä.”

Tulokas kertoo, että puusto alueella on valtaosin päätehakkuuiässä, mukana on myös harvennusikäistä puustoa. Kuutioita hän laskee olevan noin 20 000.

”Kohteena olevat metsät eivät ole luonnonmetsiä, vaan järjestelmällisellä metsänhoidolla aikaansaatuja talousmetsiä. Niitä on koneella harvennettu, ja suoalueilla on kaivinkoneella kaivettuja ojia.”

Tila on ollut Tulokkaan suvulla satakunta vuotta. Tulokas kertoo, että 1900-luvun alussa metsät olivat olemattomassa kunnossa. Noin puolet pinta-­alasta oli vajaatuottoista, ja metsistä oli vaikea saada edes polttopuuta. Sen jälkeen metsää on istutettu, hoidettu metsänhoidon ohjeiden mukaisesti ja harvennettu tavallisena talousmetsänä. Lahopuuta on jätetty metsään, kuten toiveena on ollut. Tulokas kertoo isänsäkin saaneen usein tunnustusta hyvästä metsänhoidosta.

”Tuntuu kohtuuttomalta, jos metsää ei saa nyt hakata sen takia, että ohjeita on noudatettu.”

Tulokas ihmetteleekin, kuka uskaltaa enää lahopuuta metsiinsä jättää, jos metsää voi uhata suojelu. Ilmapiiriä metsäasioita kohtaan hän pitää tällä hetkellä ikävänä. ”Vihreät mielipiteet tuntuvat olevan parempia kuin muut.”

Tulokas pohtii, millainen taloudellinen merkitys korkean suojeluarvon merkinnöillä on kenen tahansa metsissä. Jos puuta alueelta saa ylipäätään kaupaksi, vaikuttaako se maksettuun kuutiohintaan? Tai jos maitaan haluaisi myydä, löytyykö enää ostajia ja mihin hintaan? Entä onko HCV-leimalla merkitystä vaikkapa metsän vakuusarvoon lainan vakuutena?

Omille alueilleen tehtyjä HCV-merkintöjä Tulokas pitää perusteettomina. Hän onnistui myymään syksyllä puuta kaavailemaltaan parin hehtaarin alalta. Se tarkoitti, että tarjouksen antaneet yhtiöt tarkistivat ensin kohteen ja totesivat, ettei siellä ole lahopuuta niin paljon kuin HCV-merkintä oletti. Tämän jälkeen kaupat tehtiin ostajaehdokkaista toisen kanssa. Jälkikäteen auditoija kävi vielä tarkistamassa päätehakatun alueen.

Tulokkaan mielestä omituisinta on, että HCV-merkintä ei alueelta kadonnut hakkuun jälkeen. ”Se siis yhä vaikuttaa hakattuun alueeseen, eikä sitä saa pois millään.”

Ympäristöjärjestöjen kanssa yhteistyössä toimivat kartoittajat kiertävät ympäri Suomea analysoimassa HCV-kohteita. Niiden kartta-aineiston tuotti pari vuotta sitten Tapio Oy Metsäteollisuus ry:n pyynnöstä.

Tulokas pohtii, mitä tapahtuu, jos jollakin merkityllä kohteella sattuu vaikkapa lumi-, myrsky- tai hyönteistuho. Silloin lahopuun määrä kasvaa kertaheitolla tarkkaillun 20 kuution rajan yli, vaikka alun perin se saattaisi olla lahopuurajan alla.

Miksi Tulokas sitten lähti taistelemaan HCV-alueista metsäjättejä vastaan?

”Kun kukaan muu ei tunnu sitä tekevän, niin ajattelin, että kai minun sitten pitää. Metsätalouden eteen olen minäkin tehnyt paljon.”

Lue myös:

Metsänomistaja kanteli FSC-sertifikaatin korkean suojeluarvon HCV-alueista – "Menettely on suoraan lain nojalla kiellettyä"

FSC:n riskialue yllätti metsänomistajan Heinolassa

Matti Tulokas

  • Metsänomistaja Hämeenlinnan Tuuloksessa. Maanviljelijä.
  • Viljellyt Toivoniemen tilaa vuodesta 2001, Suvulla tila ollut vuodesta 1909. Sitä ennen se oli Munsterhjelm-suvun hallussa.
  • Tilan metsistä 67 hehtaaria on merkitty HCV-alueeksi.
  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi alakouluikäistä lasta.
  • Harrastaa nikkarointia, sulkapalloa ja lukemista.
Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Uskaltaako metsänomistaja lisätä lahopuun määrää, jos siitä seuraa metsän käytön rajoituksia?

FSC pitää Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kritiikin kohteeksi joutuneita korkean suojeluarvon karttoja edelleen käyttökelpoisina

FSC-sertifioinnin perusta on laho

MTK vaatii metsäteollisuutta lopettamaan korkean suojeluarvon HCV-karttojen käytön