Maisaan hurahti koko Vikstenin perhe

Jackrussellinterrieri Maisa on Inka ja Tuukka Vikstenin unelmien täyttymys. Pentu on koko perheen yhteinen projekti, lasten varaan ei koiraa pidäkään hankkia. 

Kangasalalaisen Vikstenin perheen tarina on monissa lapsiperheissä tuttu. 9-vuotias Inka kinusi pikkuveljensä Tuukan säestämänä koiraa jo useamman vuoden ajan. Lisäpontta toi kummitädin Anne Woivalinin jackrussellinterrieri Tirri, joka oli tarvittaessa hoidossa Viksteneillä.

”Me torjuimme silti haaveen omasta koirasta, kun ei sen enempää itsellä kuin miehelläni ole aiempaa kokemusta omasta koirasta”, kertoo Leena Viksten.

Viime keväänä lasten isovanhemmat jo heltyivät ja puheissa oli marsun hankinta, eläinkaupassakin ehdittiin asioida katsomassa eläimiä ja varusteita. Sitten tuli iloinen tieto, että Tirri saa vielä yhdet pennut.

”Keskustelimme sen jälkeen Annen kanssa narttupennun ottamisesta sijoitukseen. Hän lupasi eläinlääkärinä hoitaa, neuvoa ja ottaa myös pentua mukaan harjoituksiin.”

”Kyllä tässä nyt ollaan jo itse kukin innostuneita: minulla meni loman alku koirakirjoja lukiessa ja nyt mies on rakentanut pennulle tarhan pihalle”, Leena naurahtaa.

Niinpä pirteä narttupentu, Maisa, muutti uuteen kotiin heinäkuun kolmannella viikolla ja on sopeutunut nopeasti.

Viksteneillä tiedetään hyvin, mitä tuleman pitää. Jackrussell on tehopakkaus, joka vaatii paljon toimintaa. Heti ensimmäisenä yönä Maisa rapisteli tutkimaan television ja muita virtajohtoja. Seuraavaksi yöksi pentu ja sen peti löysivät uuden paikan eteisestä. Aluksi tarvittiin muutama öinen ulkoilutus, nyt pentu nukkuu onnellisen sikeästi lasten kanssa samaan tahtiin.

”Ei me varmaan ihan metsästystä aleta koiran kanssa harrastaa, mutta muutoin yritämme parhaamme. Toisaalta rotu on pieni, se sopii meille perhekoiraksi helpommin kuin jokin isokokoisen rodun edustaja.”