Norpan suojelu on nyt omissa käsissämme

Valtioneuvosto ei ole saanut aikaiseksi asetusta norpan suojeluun liittyen verkkorajoituksista eikä niiden kestosta. Asiasta on kehkeytynyt poliittinen kiista keskustan ja vihreiden sekä vasemmistoliiton välillä. Nyt rajoitukset ovat osakaskuntien vapaaehtoisten sopimusten varassa.

Tilanne on oikein hyvä. Nyt voidaan osoittaa, että täällä ihmiset osaavat antaa arvon uhanalaiselle norpalle, lieneekö enää uhanalainen. Asia on niiden käsissä, jotka asuvat rajoitusten vaikutuspiirissä. Nyt on valtaa, mutta on myös vastuu. Nyt olisi viisasta jättää verkot naulaan aina tuonne heinäkuun alkuun lukuun ottamatta muikkuverkkoja.

Tästä pitäisi tulla käytäntö ilman valtion ukaaseja. Kiistaa on edelleen suojelijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä siitä, mikä on norppien oikea lukumäärä. Tutkijoiden mukaan niitä on noin 430, mutta kanta-asukkaiden havaintojen perusteella lukumäärä on vähintään kaksinkertainen.

Alustavien tietojen mukaan viime talvi oli erittäin hyvä kuuttien syntyvyyden suhteen. Mutta missä viipyvät luvut syntyneistä kuuteista? Onko lukumäärä niin suuri, ettei 430 norpan populaatiosta voi löytyä niin montaa lisääntyvää norppaa?

Kesällä pidettiin kuulemistilaisuuksia rajoituksista. Niissä esitettiin alueita, jotka olivat paikallisten asukkaiden mielestä tarpeettomia suojelun kannalta. Esityksiä tuli lähinnä perinteisistä matalista lahdista, jotta kevätkutuisia kaloja voitaisiin perinteiseen tapaan pyytää. Kyseessä on myös hoitokalastus vähentämällä särkikaloja rehevöittämästä vesistöjä.

Näissä lahdissa ei kukaan ole milloinkaan nähnyt yhtään norppaa. Mutta ei niillä esityksillä ollut menestystä, vaan jopa lisättiin rajoitusalueita. Kun norppakanta on kasvanut tavoitteita nopeammin, tulee seuraavaksi karsia rajoitusalueista esimerkiksi matalat lahdet eikä jatkaa rajoitusaikaa heinäkuulle, niin tällöin voisi löytyä jonkinlainen tasapaino suojelun ja kalastuksen suhteen. Nyt mennään tarpeettomasti suojelukärki edellä.