Yliö: Maailmantalous on riippuvainen metsistä

Uutta metsää kasvamaan. Kuvituskuva. Kuva: PasiLeino

Raha ei ehkä kasva puissa, mutta suuri osa hyvinvoinnistamme kasvaa.

Ilman että sitä usein ajatellaan, metsistä ovat riippuvaisia tuhansien miljardien dollarien arvoinen taloudellinen toiminta, miljoonat työpaikat sekä monet välttämättömät asiat kuten syömämme ruoka ja ilmasto. Todellisuudessa maailmantalous ei voi toimia ilman terveitä metsiä.

Metsät edustavat merkittävää vaurautta itsessään: Yli miljardi hehtaaria – neljännes maailman metsistä – on yksityisomistuksessa. Esimerkiksi Euroopassa yksityismetsät kattavat lähes kaksi kolmasosaa vuosittaisesta puuntuotannosta.

Yli kahdelle miljardille ihmiselle puupolttoaine on välttämätöntä ruoanlaittoon ja lämmitykseen, ja sadat miljoonat ihmiset ovat suoraan riippuvaisia metsistä toimeentulonsa kannalta.

Metsät ovat kuitenkin myös paljon muuta kuin puuta. Puun lisäksi metsät tarjoavat ruokaa, lääkkeitä, hartseja, kuituja, eläinten rehua ja koristekasveja, jotka elättävät noin 5,8 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti. Näiden muiden metsätuotteiden arvo on vähintään 9,41 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Se voisi olla vielä paljon enemmänkin.

Metsät myös vakauttavat maaperää ja säätelevät maatalous- ja elintarvikejärjestelmille sekä teollisuuden tuottavuudelle elintärkeää vettä, tuottavat energiaa ja runsaasti metsätuotteita sekä luovat mahdollisuuksia virkistys- ja ekoturismille.

Pelkästään virallinen metsäsektori tuottaa vuosittain arviolta 1,52 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria maailmantalouteen, kun taas yli puolet maailman bruttokansantuotteesta – noin 44 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria – on riippuvainen luonnosta, metsät mukaan lukien.

Sitomalla hiiltä metsät auttavat suojelemaan talouksia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, joiden kustannukset saattavat olla miljardeja. Esimerkiksi Brasiliassa trooppisten metsien muuttaminen viljelysmaaksi on osoitettu vähentävän 30 prosentilla haihduntaa eli veden siirtymistä maalta ilmakehään. Se nostaa paikallisia lämpötiloja ja vaarantaa sadeveden avulla kastellun maatalouden.

Ilman metsiä maailmanlaajuista ruoantuotantoa ei yksinkertaisesti voida ylläpitää.

Metsät ovat myös osa luonnollista ratkaisua, kun maailma alkaa siirtyä kohti biotaloutta. Biotalous perustuu päästöintensiivisempien materiaalien, kuten teräksen, betonin ja muovin sijaan ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin.

Väestön kasvaessa uusiutuvan ja kestävän puun käyttö rakentamisessa asuinrakennuksissa ja teollisuudessa voi muuttua vähähiilisen talouden kulmakiveksi. Innovatiiviset tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilit, elintarvikepakkaukset ja jopa läpinäkyvä ”lasi”, ovat jo todellisuutta.

Tämä tarkoittaa metsätuotteiden kysynnän kasvua, joka on jo ennätystasolla. Esimerkiksi vuoteen 2050 mennessä maailma saattaa tarvita miljardi kuutiometriä teollisuuspuuta enemmän kuin nykyään vuosittain tuotettava neljä miljardia kuutiometriä.

Metsät ovat jo nyt paineen alla. Niissä on jopa 80 prosenttia maalla olevasta luonnon monimuotoisuudesta. Vaikka metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen hidastuvatkin ympäri maailmaa, metsiä raivataan edelleen muihin taloudellisiin tarkoituksiin.

Ilmastonmuutoksen voimistuessa tulevaisuuden globaalin talouden on näytettävä erilaiselta: sen tulee olla kestävämpää, sisältää enemmän kiertotaloutta ja olla läheisemmin yhteydessä luontoon. Päästäksemme siihen meidän on saatettava suojelu ja tuotanto yhteen sen sijaan, että niitä kohdeltaisiin vastakohtina.

Tämän vision toteuttamiseksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyrkii edistämään konkreettisia toimia, jotka tukevat sekä toimeentuloa että ekosysteemipalveluita.

Kasvavan kysynnän ei tarvitse johtaa siihen, että luonnosta otetaan enemmän kuin se pystyy uusiutumaan. Puun tehokkaampi käyttö, älykkäämpi kierrätys ja puutuotteiden uudelleenkäyttö voivat vähentää metsiin kohdistuvaa painetta. Esimerkiksi puurakennusten kaltaiset pitkäkestoiset käyttötarkoitukset varastoivat hiiltä vuosikymmeniksi.

Kestävällä metsänhoidolla varmistetaan, että puun ja muiden metsätuotteiden korjuu pysyy ekologisissa rajoissa ja metsäekosysteemit terveinä.

Kansainvälinen kauppa voi myös auttaa tasapainottamaan maailmanlaajuista kysyntää ja tarjontaa, jolloin metsävaroiltaan runsaat alueet voivat tukea vähäisempien varojen alueita. Kaupan on kuitenkin perustuttava vahvoihin kestävyysstandardeihin ja hallintotapaan, jotta estetään metsäkato ja muiden kuin puutuotteiden liikakorjuu sekä varmistetaan paikallisyhteisöjen saama hyöty.

Kannustinjärjestelmät ja innovatiivinen rahoitus voivat myös auttaa palkitsemalla niitä, jotka suojelevat metsiä ja hoitavat niitä vastuullisesti, pienomistajista suurempiin tuottajiin.

Lopuksi on lisättävä yleistä tietoisuutta siitä, miten metsiä voidaan käyttää kestävästi ilmastoratkaisuna. Siksi viime vuonna YK:n ilmastokongressissa 16 kansainvälisen järjestön (kuten FAO, Maailmanpankki, YK:n metsäfoorumi, IUCN) muodostama Collaborative Partnership on Forests käynnisti Grow the Solution -hankkeen osana ‘Wood you?’ -kampanjan, jossa esiteltiin kuusi ilmastoystävällistä kestävän puun käyttötapaa. Mukana on myös suomalaista osaamista, Kuura tekstiilit.

Kasvava biotalous, joka perustuu uusiutuviin materiaaleihin kuten puuhun ja bambuun, on valmis laajennettavaksi ja tarjoaa lupaavan tulevaisuuden suunnan – kunhan se perustuu vankasti kestävään metsätalouteen. Tätä varten selkeät säännöt ja hyvä hallinto ovat välttämättömiä.

Kun huomenna 21.3. juhlimme maailman metsäpäivää, yksi johtopäätös on selvä: ilman metsiä ei ole talouksia. Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat, pystymmekö suojelemaan metsiä ja samalla rakentamaan vahvoja ja kestäviä talouksia tuleville sukupolville.

Zhimin Wu

apulaispääjohtaja ja metsätalousosaston johtaja

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO