Metsien oikea-aikainen hoito myös ympäristöteko

Me metsäammattilaiset puhumme metsänomistajille usein metsänhoidon tärkeydestä ja metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudesta. Mutta miksi me näistä aina muistuttelemme?

Tavallisimmin asiaa ajatellaan talouden kannalta. Metsänhoitotyön voi mieltää investointina, jolla tavoitellaan nopeampaa puuston kasvua ja laatua sekä turvataan metsään aiemmin tehtyjen töiden onnistuminen. Taimikoiden varhaisperkaus ja taimikonhoito ovat käytännössä jatkumoa päätehakkuun jälkeen tehdylle taimenistutukselle.

Metsänkasvatus on noin 60–80 vuoden projekti, jonka isoimmat päätökset metsän kehityksen kannalta tehdään ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Jos metsänhoitotöissä epäonnistutaan tai ne jätetään tekemättä, syntynyt vahinko kulkee metsän mukana taloudellisena tappiona jopa kymmenien vuosien päähän. Myöhässä tehty metsänhoitotyö on myös kalliimpaa.

Liian lähekkäin varttuvat puut vievät toisiltaan valoa ja ravinteita sekä piiskaavat toisiaan oksilla tuulessa. Oikea-aikaisen metsänhoidon ansiosta puut pääsevät kasvamaan ilman häiriötekijöitä, puuston kasvu nopeutuu ja metsänomistajan taloudellinen tuotto paranee. Taimikonhoidon avulla voidaan myös valita kasvatettavat puuyksilöt: kannattaa kasvattaa mieluummin tulevia tukkipuita kuin pusikoita.

Mitä jos metsänhoito kerta kaikkiaan unohtuu? Se ei itse asiassa ole kovin harvinaista, vaan metsänhoitorästejä löytyy ympäri Suomea: keskimäärin noin puolet metsänhoitotöistä on myöhässä. Se tarkoittaa, että monet vaivalla ja rahalla istutetut taimikot jäävät oman onnensa nojaan, istutetut taimet lopettavat kasvunsa ja tukehtuvat nopeasti kasvuun pyrähtävien vesakoiden alle.

Luonnonvarakeskus on aiemmin arvioinut, että jos metsänhoitotyöt olisi tehty oikea-aikaisesti ja suositusten mukaisesti, metsänomistajilla olisi kiertoajan kuluessa kaksi miljardia euroa enemmän rahaa taskuissaan. Huima arvonlisäys odottaa ottajaansa.

Oikea-aikainen metsänhoito tuottaa arvoa paitsi metsänomistajalle myös ilmastolle. Hyvin hoidettu metsä on ilmastoteko. Jos taimikkoa ei ole raivattu ajoissa, kasvun tyrehtymisen ohella metsän hiilinielukin pienenee. Taimikonhoidon ansiosta metsässä on tulevaisuudessa parempilaatuisia tukkeja, joista valmistetut tuotteet – esimerkiksi puukerrostalot – toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina.

Aina pitää muistaa, että metsänhoitotyöt eivät ole pelkkää tuoton maksimointia. Havupuutaimikossa raivaussahan kanssa työskennellessä on hyvä huomioida metsän monimuotoisuus säästämällä osa lehtipuista.

Metsissä asustaa monia lajeja, jotka tarvitsevat haapaa, koivua ja leppää elinympäristöikseen. Sekametsän monipuolinen puusto ehkäisee lisäksi erilaisia metsätuhoja. Aivan puhtaaksi raivatussa metsässä ei ole myöskään luonnon omia lymypaikkoja: pienialaisia tiheikköjä kannattaa jättää eläinten suojaksi.

Metsänkasvatukseen kuuluu luonnollisesti monia muitakin vaiheita. Esimerkiksi ensiharvennusten ja myöhempien harvennushakkuiden tekeminen oikea-aikaisesti on hyvin keskeistä metsän terveyden, hiilensidonnan sekä metsänomistajan talouden kannalta.

Sahatöiden ja harvennusten ohella kannattaa pitää mielessä metsien lannoituksen merkitys. Metsän lannoituksessa maaperään lisätään ravinteita, joiden avulla saadaan metsään lisää kasvua tai terveyttä. Yleensä myös metsän marja- ja sienisadot paranevat lannoituksella. Lisäksi metsä sitoo paremmin hiiltä, kun puut kasvavat nopeammin. Lannoituksesta on siis ympäristöhyötyä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Kivennäismailla kasvatuslannoitus on käytännössä aina typpilannoitusta ja se tähtää suoraan puun kasvun lisäämiseen ja nopeutumiseen. Turvemailla kasvatuslannoituksessa voidaan käyttää tuhkaa sekä kaliumia ja fosforia. Lannoitteet levitetään yleensä sulan maan aikana, mutta tuhkan voi levittää myös talvella.

Lannoitteet ovat maaperään luonnollisesti kuuluvia ravinteita, joita puut käyttäisivät kasvuunsa muutenkin. Lannoituksen vaikutuksen huomaa yleensä heti seuraavana kasvukautena pidempinä vuosikasvuina ja rehevämpänä kasvustona. Männiköissä kasvatuslannoituksen vaikutus kestää 5–6 vuotta ja kuusikoissa 6–8 vuotta. Turvemailla sen sijaan vaikutus on huomattavasti pidempi, jopa 20−30 vuotta.

Alkuvuosi on erinomaista aikaa katsastaa oman palstan metsänhoitotarpeet ja lannoitusmahdollisuudet. Osa metsänomistajista suunnittelee ja tekee metsänhoitotöitä itse, mutta moni luottaa metsäammattilaisten apuun. Pääasia, että metsästä huolehditaan.

Aina pitää muistaa, että metsänhoitotyöt eivät ole pelkkää tuoton maksimointia.