Kunnon ruoka ja ylipaino

Juho Rahkonen kirjoitti kolumnissaan havaintoja italialaisten ja itäsuomalaisten painosta (MT 26.2.).

Italia tosiaan pärjää painon vertailussa hämmästyttävän hyvin muiden Euroopan maiden kanssa. Mutta ei sielläkään voida puhua hoikasta kansasta, sillä italialaisista melkein puolet on ylipainoisia.

Rahkonen viittaa itäsuomalaisten geneettiseen perimään, joka aiheuttaa lihomista. Tässä mielessä ei kuitenkaan voida puhua mistään maamme alueesta erikseen.

Viimeisin tilasto kertoo, että Suomessa aikuisista suurin osa on ylipainoisia, mutta näin on kaikkialla. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella lihavuuden yleisyys on samaa tasoa kuin muualla maassa.

Rahkosen mainitsemilla katovuosilla on merkityksensä, mutta siinä ei riitä pelkästään historiallisen ajan perspektiivi. Geenimme ovat muotoutuneet paljon pitemmän ajan kuluessa.

Kivikauden oloissa ne kehittyivät niukkoinakin aikoina turvaamaan riittävän ravinnon saannin. Mitään jarruja ei syntynyt ylimääräisille kaloreille, koska oli edullista kerätä ihon alle vararavintoa puskuriksi edessä oleville puutteen ajoille.

Geenit eivät suoraan vaikuta painoon, mutta ne saavat meidät haluamaan energiapitoisia ruokia ja juomia. Niitä nykyisen runsaan ruokatarjonnan aikana on helposti saatavilla.

Suomalaiset maanviljelijät ja muut ruuan kasvattajat tuottavat terveellisiä raaka-aineita suomalaisten keittiöön. Niistä valmistetut perusruuat eivät ole lihottavia.

Tämän voi todeta tutkimalla ruokamarketin valmisruokien pakkausten ravintoselostuksia. Energiaa eli kaloreita niissä on tavallisesti 100–150 kilokaloria sataa grammaa kohden. Tämä energiataso on syömiskokeissa todettu painoneutraaliksi. Niillä voi tyydyttää nälkänsä ilman että kaloreita tulee liikaa.

Rahkosen mainitsemia lihottavia ”kunnon” ruokia ovat pikaruuat.

Jos tyydyttää nälkänsä energiatiheillä hampurilaisaterioilla, kaloreita tulee kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisilla perusaterioilla. Voileivän kaloreita lisäävät makkarat ja juustot.

Kaikista lihottavimpia ovat ruokatehtaassa pitkälle prosessoidut tuotteet, kuten perunalastut, suklaa, makeiset ja keksit.