Maahanmuuttaja tarvitsee työtä
Maahanmuutosta käytävä keskustelu on viime viikkoina kärjistynyt uudelleen. Kajaanissa tapahtunut surmatyö, josta epäillään kahta irakilaista turvapaikanhakijaa, on kaikkien kannalta ikävä esimerkki. Forssassa tapahtunut turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten välinen joukkotappelu on toinen samanlainen. Lisäksi monen turvapaikkapäätöstä odottavan henkinen hätä on kouriin tuntuva muistutus siitä, mistä tässä on alun perin kyse.
Oman nokareensa keittoon toi myös entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero joka Ylen haastattelussa arveli turvapaikanhakijoiden joukossa syntyvän liikehdintää, joka on suomalaisen yhteiskunnan kannalta ongelmallista. Paatero viittasi löyhästi rikollisjengien syntyyn. Vaikka haastattelu jäi hataraksi, totuuden siemeniä tässäkin saattaa olla.
Jollain tavalla kaikki tapahtunut on ikävää, mutta samalla odotettua. Aiemmat puheet siitä, että turvapaikanhakijoiden kokemat ongelmat johtuvat vain suomalaisen väestön asenneongelmasta tai kyvyttömyydestä nähdä kokonaisuutta, eivät pidä paikkaansa.
Kun kulttuurit kohtaavat tilanteessa, jossa toiset ovat kuolemanhädässä, jotkut kenties shoppailemassa parasta mahdollista turvapaikkamaata, suomalaisviranomaiset yrittävät vähin resurssein erottaa erilaisia motiiveja toisistaan ja yhteiskunnalta on rahat loppu, lopputulos on tässä.
Silti toivottomaksi ei kannata ryhtyä. On myös myönteisiä esimerkkejä kotoutumisesta. Useimmissa tapauksissa vastaus on työ. Moni tietää jo lähipiiristään, että suomalaiset suhtautuvat huomattavan myönteisesti maahanmuuttajiin, jotka tekevät työtään samalla tavalla kuin muutkin.
Maahanmuuttajien työpanos olisi tärkeää myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus helpottuisi olennaisesti, jos maahanmuuttajat pystyttäisiin työllistämään nykyistä nopeammin. Samalla heille avautuisi mahdollisuus päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan tavalla, jota he itsekin eniten arvostavat. Työ antaa sosiaalista hyväksyntää, luontevia kontakteja ja tulevaisuudenuskoa sekä maahanmuuttajalle että suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä sama koskee luonnollisesti kaikkia suomalaisia.
Myös yritystoiminnassa maahanmuuttajien panos voisi olla merkittävä. Elinkeinoelämän keskusliiton selvitysten mukaan useilla pääkaupunkiseudun alueilla maahanmuuttajien osuus uusista yrittäjistä on jopa 30 prosenttia. Potentiaali on hurja. Maahanmuuttajat voivat työllistää paitsi itsensä myös useita muita.
Hallituksen toteuttama työkokeilu, rakennusalan ajatukset alentaa alalle tulevien palkkausehtoja, Elinkeinoelämän keskusliiton maahanmuuttajille kohdistamat yrittäjyyskiertueet ja onnistuneista hankkeista kertominen olisivat tässä tilanteessa erityisen tärkeitä.
Ongelmien vatvominen on sinänsä tärkeää. Paljon tärkeämpää olisi tarjota ratkaisuja. Työ lienee tähänastisista keinoista paras. Se voisi jopa tarjota mahdollisuuksia jäädä maahan niillekin, joita muuten uhkaa karkotuspäätös. Mitä nopeammin turvapaikanhakija pääsee avustusten kohteesta suomalaiseksi veronmaksajaksi, sitä nopeammin kaikki hyötyvät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

