Pimeys kiipeää suomirockin huipulle
Pimeys haluaa päästä suomirockin sukupuuhun. Pekka Nisu on valmiina ottamaan kopin puuhun kiivenneestä Joel Mäkisestä. Kuva: Saara OlkkonenEsikoislevynsä toukokuussa julkaissut Pimeys on saanut uralleen lentävän lähdön, kun useat kriitikot ovat nostaneet yhtyeen suomirockin tulevaisuuden menestyjäksi.
Harvaa kotimaista levyä on hehkutettu viime vuosina yhtä paljon kuin Pimeyden Muut on jo menneet -debyyttiä.
”Tulkoon Pimeys jo ennen juhannusta!” julisti Satakunnan Kansan levyarvostelija. Keskisuomalaisen kriitikon mielestä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa Pimeys olisi listojen kärjessä.
Vaikka levy ei ole noussut listojen kärkeen ja radiosoittoa on herunut niukasti, pelinavaus on erinomainen.
Pimeyden lauluntekijäkaksikko Joel Mäkinen, 25, ja Pekka Nisu, 27, on luonnollisesti otettu saamastaan suitsutuksesta.
”Olemme olleet paljon esillä pieniin puitteisiimme nähden. Jo levyn kappaleita tehdessä tuntui siltä, että homma toimii, mikä ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Koko bändi on sitoutunut tähän juttuun. Tästä on hyvä jatkaa”, laulaja-kosketinsoittaja Joel Mäkinen kertoo.
Mäkinen ja Nisu tutustuivat toisiinsa Kokemäen Vastavirtarock-tapahtumassa vuonna 2007. Kaksi vuotta sitten he alkoivat työstää musiikkia yhdessä.
Bändiin kuuluvat myös Jukkis Virtanen (basso) ja Tuomo Laakso (rummut). Mäkisen sanoin yhtye koostuu Helsinkiin junalla tulleista miehistä.
Pimeys esittää pianoballadien ja särmikkään kitaravallin välimaastossa sukkuloivaa poprockia. Se on kaunista, maalailevaa ja pysäyttävää.
”On positiivista, jos ihmiset pysähtyvät kuuntelemaan meitä, koska nykyisin tulee ärsykkeitä joka suunnasta. On hienoa, että siihen löytyy muitakin keinoja kuin enemmän ja kovempaa”, Nisu sanoo.
Pimeys pyrkii ilmaisussaan vilpittömyyteen, että lauluista huokuisi aidosti eletty elämä.
”Vaikka laulujen tarinat eivät ole välttämättä tosia, tarinan on oltava kirkas esittäjälle. Tällaiset asiat ovat tärkeitä meille”, toteaa Mäkinen.
Pimeys ei halua jäädä pienen piirin orkesteriksi, vaan tavoitteena on murtautua laajemman kansanosan tietoisuuteen.
”Meillä ei ole tarvetta päästä kokkiohjelmiin, mutta ainakin minä haluaisin, että meistä tulisi tinkimätön koko kansan yhtye. Minulla on sellainen romanttinen ajatus ja usko musiikkiin, että kun kirjoitamme lauluja koko sydämestä, niin miksei mökin mummokin voisi liikuttua kuullessaan niitä radiosta”, Mäkinen toivoo.
Yhtye on innostunut ja motivoitunut työntekoon. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni keikkapaikka tulisi tutuksi lähivuosina.
”Olemme valmiita keikkailemaan ahkerasti. On aina kiva mennä uudelle paikkakunnalle ja kokea jotain leimallista, oli se sitten ruokaa tai murretta. On myös hienoa tavata ihmisiä, jotka ovat asuneet koko elämänsä samalla paikkakunnalla. Se alkaa olla harvinaista nykyisin”, Mäkinen miettii.
Pimeyden kalenterissa on vain muutama kesäkeikka, koska levy ilmestyi keväällä, jolloin jo valtaosa festivaaleista oli kiinnittänyt esiintyjänsä.
Kesäohjelmaa riittää silti nuorilla miehillä.
Teatterikorkeakoulussa opiskeleva Mäkinen näyttelee heinäkuussa kabareessa Merimies, muija, kalamiehen koira, joka esitetään Rymättylän satamassa.
Pekka Nisu käy puolestaan käy auttamassa Huittisissa asuvia vanhempiaan maatilan töissä. Ohjelmassa on muun muassa rakennusten maalausta ja elokuiset puinnit.
”Ne ovat hyvää vastapainoa musiikkihommille”, Nisu toteaa.
Jouni Hirn
Pimeys keikalla:
20.7. Tammerfest, Tampere
24.7. Bar Loose, Helsinki
26.7. Naamat-festivaali, Muurame
27.7. Alppipuiston Kansanjuhla, Helsinki
18.8. Art goes Kapakka (LeBonk), Helsinki
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
