Kansa on oikealle kallellaan − kuudessa vuosikymmenessä on tapahtunut iso muutos
Valta-asemat ovat vaihtuneet ja linja on muuttunut, mutta konsensuspyrkimys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kestänyt, kirjoittaa kolumnissaan Seppo Kääriäinen.
Viime aikojen vaaleissa ja mielipidetutkimuksissa trendi on ollut sama: Suomi on kallellaan oikealle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on näkyvä ja vaikuttava ilmentymä oikeistolaisuudesta. Kuva: Jarno Mela28.7.202516:45
Puolet suomalaisista sijoittaa itsensä oikeistoon, noin kolmannes vasemmistoon ja viidennes keskustaan. Tällaisen kyselytuloksen julkaisi Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva keskellä heinäkuun helteitä.
Kysely kertoi senkin, että suomalaiset ovat nyt oikeistolaisimmillaan ja että liberaalit asenteet ovat nekin vahvistumaan päin.
Eihän Evan kysely todellisuudessa paljasta kovin järisyttäviä uutisia. Viime aikojen vaaleissa ja mielipidetutkimuksissa trendi on ollut sama: Suomi on kallellaan oikealle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on näkyvä ja vaikuttava ilmentymä oikeistolaisuudesta.
Ei Suomi suuresti poikkea ympäristöstään. Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri imee vaikutteita ulkoa: oikeistolaisuus ja populismi myyvät.
Tutkijat huomauttavat myös poliittisten asenteiden jyrkentymisestä. Suomalainen ei tyydy vain korostamaan ikiomaa vaihtoehtoaan, vaan suhtautuu kilpailijoihin yhä kielteisemmin, jopa vihamielisesti. Kaikki tämä rapauttaa yhteistyömahdollisuuksia.
Oikeistolla ja kokoomuksella on tätä nykyä vahvahko hegemonia maan politiikassa, kun sama asema oli aiempina vuosina ja vuosikymmeninä sosiaalidemokraateilla ja vasemmistolla – ja sitä ennen keskustalla.
Kuudessa vuosikymmenessä on siirrytty vasemmalta oikealle. Kansa on tehnyt vaaleissa valintojaan.
Vuoden 1966 eduskuntavaaleissa kansa äänesti eduskuntaan vasemmistoenemmistön. Vasemmistopuolueet keräsivät yli 50 prosenttia annetuista äänistä, keskustalaiset saivat kolmanneksen ja kokoomus noin 14 prosenttia.
Suomi oli vasemmalle kallellaan. Alkoi sosiaalidemokraattien valtakausi.
60 vuotta sitten elettiin hyvinvointivaltion rakentamisen, laajojen tuposopimusten ja aluepolitiikan luomisen aikaa. Suomi pyrki puolueettomuudellaan vahvistamaan kansainvälistä asemaansa idän ja lännen sillanrakentajana. Suhteet Neuvostoliittoon olivat etusijalla, mutta samaan aikaan Suomi integroitui kaupallis-taloudellisesti länteen.
Nyt 2025 hyvinvointivaltio on tiukoilla. Orpon hallitus yrittää oikeistolaisilla otteilla ja työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen tukemana vahvistaa hyvinvointivaltion taloudellista pohjaa ja leikkaa palveluita ja tulonsiirtoja. Suomelle on hahmottumassa uudenlainen yhteiskuntapoliittinen suunta.
Myös ulkopolitiikan muutos on historiallinen. Suomi on vuosikymmenten puoluettomuus- ja liittoutumattomuuskauden jälkeen puolustusliitto Naton jäsen, johon päädyttiin nopeasti Venäjän Ukraina-hyökkäyksen ajamana laajan poliittisen yhteisymmärryksen pohjalta.
Valta-asemat ovat vaihtuneet ja linja on muuttunut, mutta konsensuspyrkimys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kestänyt.
Maailma on niin arvaamattomassa liikkeessä, että omaa yhteistyökykyisyyttämme on vaalittava erityisellä vakavuudella, onpa maassa vuoden 2027 vaalien jälkeen minkävärinen komento tahansa.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
