Ulkoistaminen on taitolaji

Kunnat ovat ulkoistaneet palveluitaan vauhdilla 2000-luvulla. Jo lähes puolet kuntien käyttömenoista menee yksityisten yritysten kassaan.

Erityisen suosittua ovat olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistukset, mutta töitä on siirretty yksityisille muillakin sektoreilla. Moni kunta on ulkoistanut muun muassa ruokahuolto-, siivous- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Tilastot johtavat osin harhaan, sillä samaan luetaan myös kuntien perustamat tytäryhtiöt. Esimerkiksi energiahuolto monin paikoin ja vesihuolto käytännössä kaikkialla ovat yhä kuntien käsissä, vaikka näitä palveluja hoitava yhtiö on irrotettu kunnasta.

Pisimmälle palvelunsa on ulkoistanut Kotkan kupeessa sijaitseva Pyhtää, joka ostaa lähes kaikki kunnan palvelut yksityisiltä yrityksiltä.

Palvelujen ulkoistaminen on taitolaji. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos listasi muutama vuosi sitten onnistumisen kannalta keskeisiä tekijöitä.

Kunnan täytyy ensinnäkin asettaa ostoille selkeät tavoitteet, tuntea markkinat, tunnistaa päätöksen vaikutukset ja ennen kaikkea panostaa sopimuksen aikaiseen yhteistyöhön.

Onnistuminen edellyttää huolellista sopimista, johtamistavan muutosta, riittäviä resursseja ja halua yhteistyöhön.

Ennen kuin tähän päästään, on hallittava palvelujen osto eli hankintaosaaminen. On tiedettävä, mitä ollaan hankkimassa tai millaista palvelua ulkoistamassa, ja osata soveltaa oikeita menettelyjä hankintaan. Markkinoilta saa sitä mitä tilaa – ei enempää.

Kannattaa miettiä kokonaistaloudellisuutta, hyödyttääkö palveluja tarjoava yritys paikallistaloutta – maksaako se veronsa omaan kuntaan saati Suomeen.

Ostopäätös ei liioin vapauta kuntaa laissa säädetystä vastuusta. Järjestämisvelvollisuus säilyy kunnalla, ovat palvelut ulkoistettuja tai ei.

Kotikuntani ostaa terveyskeskuksen päivystykset pohjoismaiselta isolta toimijalta. Omakohtaista tuntumaa palvelusta sain, kun 16-vuotias poikani hakeutui korkean kuumeen ja lähes umpeen muurautuneen kurkun takia päivystykseen.

Jonotus kesti reilun tunnin, mikä sinällään oli ihan kohtuullista. Outoa kuitenkin oli, että käynnin päätteeksi nuori, vahvasti virolaisaksentilla puhunut lääkäri antoi pojalleni penisilliinireseptin ilman sen kummempaa selitystä. Ei mitään tietoa taudista, sen muusta hoidosta tai tarvittavasta sairauslomasta.

Asiakkaalle jäi vähän orpo olo.

Ulkoistamista perustellaan usein säästöillä. Osa kunnista arvioi säästäneensä, mutta aina näin ei ole käynyt. Jotkut kunnat ovatkin luopuneet palvelujen ostosta juuri sen takia, ettei toivottuja säästöjä ole saatu aikaiseksi.

Kouvolan alueella joitakin vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan ulkoistetut terveysasemat tuottivat vähemmän palveluita kuin kuntien omat terveysasemat. Ongelmia voi syntyä myös siksi, ettei ulkopuolinen yritys tunne asiakkaita tai muuta terveydenhuollon verkostoa kuten kunta itse.

Säästöjä voi saada tehostamalla omaa tekemistä ja riisumalla turhaa hallintobyrokratiaa.

Omiin toimintoihin puuttuminen ja niiden uudelleen järjestely vaativat aikaa ja viitseliäisyyttä, mutta työ todennäköisesti palkitsee tekijänsä.