Suomessa susiasioiden hoito junnaa – toisin kuin Ruotsissa
Naapurimaassamme valtiopäivät äänesti suurpetojen poikkeuslupia koskevien päätösten valitusoikeuden rajoittamisen puolesta.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maaliskuussa 2022 susireviirejä oli todennäköisimmin 60 ja niitä asutti 37 perhelaumaa sekä 23 paria. Kuva: Markku VuorikariViime viikolla uutisoitiin monien odottamia lukuja, kun suden kanta-arvio julkaistiin.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maaliskuussa 2022 susireviirejä oli todennäköisimmin 60 ja niitä asutti 37 perhelaumaa sekä 23 paria.
Lännen lauma- ja parireviirien määrä on kasvanut yhdeksällä. Sen sijaan Itä-Suomessa reviirejä on neljä vähemmän kuin edellisvuonna.
Susien yksilömäärän Luke arvioi olleen tämän vuoden maaliskuussa 290 sutta, sama kuin vuoden 2021 maaliskuussa.
Yksilömäärä junnaa lähes paikallaan, lännessä reviirit lisääntyvät ja idässä vähenevät.
Kun näistä muutoksista sekä niiden puutteista pyydettiin tiedotustilaisuudessa kommenttia, sekä Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola että maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi totesivat, että eivät kommentoi aihetta mielellään.
”Ei tälle muita todennäköisiä ja luonnollisia selityksiä taitane olla kuin susien tappaminen salaa”, totesi Niemi.
Hän painotti, että tilanne on äärimmäisen harmillinen. ”Mutta tästä on uskallettava puhua, vaikka se on ikävää ja pahoittaa mieliä.”
Ja ainahan joku pahoittaa mielensä. Mutta terveempää on puhua asioista julkisesti kuin vaieta mielensäpahoittajien vuoksi.
Jos sekä ministeriössä että Lukessa luvattomat tapot nähdään ainoana luonnollisena selityksenä idän susitilanteelle, onhan se nyt kerrottava.
Tuleekohan seuraava kiinnostava kotimaisiin susiin liittyvä uutinen syksyllä, kun susikannan suotuisan suojelutason viitearvotyö valmistuu? Paljon mahdollista, siihen asti kaikki pysähtyneisyyttä ja umpikujaa kuvaavat termit olkoot käytössä.
Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä valtiopäivät äänesti suurpetojen poikkeuslupia koskevien päätösten valitusoikeuden rajoittamisen puolesta.
”Järjestöillä, joita päätös ei suoraan koske, olisi tämän mukaan jatkossa rajoitettu valitusoikeus”, kertoi Metsästäjäliitto asiasta tiedotteessaan.
Valitusoikeuden rajoittamista moittivien mukaan rajoitus olisi Århusin sopimuksen mukaan laiton.
Esitystä puolustavien mukaan on kyse Århusin sopimuksen tulkinnasta.
Århusin sopimus on kansainvälinen yleis- ja ympäristösopimus, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksiin, jotka koskevat heidän elinympäristöään.
Innostuukohan kukaan tekemään kansalaisaloitetta ja esittämään valitusoikeuden rajoittamista Suomessa?
Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
