Lääke homeongelmiin löytymässä?

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisä­ilmastosta ja ilmanvaihdosta tuli voimaan 1.1.2018.

Asetus on mielestäni yksi oleellisin muutos home- ja kosteusongelmien ratkaisemiseksi. Viime vuosina näitä ongelmia on yritetty ratkaista eduskunnassa ja monessa valiokunnassa, kuten myös ympäristö­ministeriössä ja VTT:ssä.

Asetusmuutosta ei ole markkinoitu niin, että tämä on nyt oikea lääke vallitsevaan tautiin eikä ministeriön sitä välttämättä kannata tehdäkään. Edelliset määräykset ovat myös heidän antamiaan.

Vanhan asetuksen mukaan ilmanvaihto tuli suunnitella 2–3 prosenttia alipaineiseksi. Ennen nykyaikaisia ilmanvaihto­järjestelmiä asuin­tiloissa, kuten kouluissakin, oli painovoimainen ilmanvaihto. Nyt alipaineesta siirrytään tasapainoiseen ilmanvaihtoon eli painovoimaista ilman­vaihtoa kohti.

Painovoimainen ilman­vaihto toimii, jos ja kun huonetilassa vallitsee pieni ylipaine. Näin on varsinkin talvella, mutta ei kesällä, jos ulkolämpö­tila on sisäilman lämpötilaa korkeampi.

Ratkaisevaa home- ja kosteusongelmien kannalta ovat rakenteiden toimivuus ja kuivana pysyminen. Tätä asiaa voidaan tarkastella vesihöyryn osapaine-eron ja ilmanpaine-­eron kannalta.

Yksinkertaisinta on miettiä asiaa esimerkiksi hirsirakennuksen seinässä. Vaikka esi-isämme veistivät hirren tuoreena paikalleen, hirsi kuivui ulkopintaa myöten, kun sisällä vallitsi ulkolämpötilaa korkeampi lämpötila ja ylipaine.

Alipaineistetussa huone­tilassa seinärakenteen kuivuminen ulospäin estyy ja kosteus pysyy rakenteissa, ja lisäksi mahdolliset homeitiöt imetään huonetilaan päin.

Vastaväittämät perustuvat siihen, että vesihöyryn osapaine-eron seurauksena rakenteisiin kertyy kosteutta. Kuitenkin näyttää siltä, että ilmanpaine-eroista aiheutuu rakennuksillemme suurempia kosteushaittoja kuin vesi­höyryn osapaine-erosta, vaikka jälkimäinen on huomattavasti suurempi paine-erona.

Nyt lähes nollaenergia­rakennusten paksujen eristyspaksuuksien pelätään virheiden seurauksena aiheuttavan kosteusriskien kasvua huomattavasti. Laskelmissa tätä asiaa käsitellään vesihöyryn tiivistymisenä rakenteissa ja kaste­pisteen kohdan määrittelyssä.

Rakennuslehdessä (20.10.2017) väitetään rakennusten iän ja vanhojen virheiden olevan syy rakenteiden homeongelmiin. Ikä on ehkä suurin syy sisäilmaongelmiin, sanoo Juhani Pirinen FCG:stä.

Mielestäni tämä väite ei kaikilta osin vahvista sitä, kun katsomme missä ongelmat tänä päivänä vallitsevat eli uusissa kouluissa. Väitän suurimmaksi syyksi tuota alipaineista suunnittelumääräystä, joka nyt on kumottu.