Sosiaalinen toimilupa ansaitaan teoilla

Kolme Jyväskylän tutkijaa nosti esiin turvetuotannon sosiaalisen toimiluvan ja totesivat, että tutkitun tiedon lisäksi täytyy painottaa enemmän myös sitä, miltä ihmisistä tuntuu.

Tutkijat viittaavat Saarijärven reitin asukkaiden keskuudessa tehtyyn mielipidetutkimukseen, jossa kysyttiin, miten heidän mielestään vesien tila on kehittynyt viime vuosikymmeninä ja mikä heidän mielestään on syy vesien tilan muutoksiin.

Ihmisillä on mielipidetutkimuksen mukaan suuri huoli vesistöjen tilasta ja heidän mielestään turvetuotannolla on suuri vaikutus tähän huolenaiheeseen. Huolta ei saa väheksyä, mutta ennen tuomioiden lukua on varmistettava luonnontieteellisillä mittauksilla, mistä vesistöjen tilan muutos oikeasti johtuu. Pelkkä mieli­pide ei tässä riitä. Tästä voimme varmaan kaikki olla yhtä mieltä. Vasta tarkat tutkimukset antavat pohjaa sille, mistä vesien tilan muutokset johtuvat ja miten muutoksia voidaan minimoida.

Vapo tutki viisi vuotta sitten Suomen tasolla seikkoja, jotka aiheuttavat kansalaisissa ja päättäjissä huolta turvetuotannossa.

Kaksi suurinta huolenaihetta olivat turvetuotannon vaikutus luonnonsoille ja turvetuotannon vesistövaikutukset. Kaksi seuraavaa huolta olivat huoli viranomaisten mittausten vähäisyydestä ja se, että tutkimustietoa ei ole vapaasti saatavissa.

Vapo käynnisti tuolloin monivuotisen ohjelman, jolla pyrittiin vastaamaan näihin huolenaiheisiin. Kolmessa vuodessa yhtiö rakensi kaikki tuotantoalueensa parhaan vesienkäsittelyn mukaisiksi sekä veti uudet lupahakemuksensa pois suoluokkien 4 ja 5 soilta eli merkittävimpiä luontoarvoja sisältäviltä soilta.

Mittauksien määrään ja avoimuuteen Vapo vastasi lisäämällä omia mittauksiaan. Nykyisin kaikki sen tuotantoalueet ovat kesän aikana tehostetun mittauksen piirissä ja lisäksi yhtiö on hankkinut Valmet Oyj:ltä yli 30 jatkuvatoimista mittaria, joiden tulokset ovat avoimesti kaikkien luettavissa verkossa.

Kaikkiaan Vapo analysoi vuodessa yli 100 000 vesinäytettä, joten tutkittua tietoa on varmasti riittävästi.

Turvetuotannossa on vajaa prosentti eli noin 60 000 hehtaaria koko Suomen suoalasta. Suojeltua ja ojittamatonta suota on 45 prosenttia eli yli neljä miljoonaa hehtaaria ja muussa maankäytössä ojitettuna turvemaana liki viisi miljoonaa hehtaaria.

Toisessa kyselyssä tutkittiin, kuinka paljon kansalaisten mukaan Suomen soista on turvetuotannossa ja vastaus oli 15–20 prosenttia. Mielipide ei siis aina ole paras mahdollinen pohja päätöksenteolle ja hyvälle analyysille.

Eli huolenaiheisiin on pyritty vastaamaan mittavilla investoinneilla ja parhaalla nykytekniikalla. Se mitä nyt julkaistu mielipidekirjoitus kertoo, että meidän on edelleen tehostettava viestintäämme ja avoimuuttamme, jotta todelliset tutkitut tulokset näkyvät jatkossa myös mielipiteissä.

Vesien tila on kaikille yhteinen huolenaihe ja vesistöjen tilaan vaikuttavat kaikki maankäyttömuodot. Kutsummekin kaikki muut maankäyttömuodot samoihin talkoisiin, joihin Vapo on itse jo ryhtynyt.

Hyvä alku olisi kaikki maankäyttömuodot kattava tutkimus, jossa selvitetään vesistöhuolien lisäksi myös huolien juurisyyt.

johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet