Avohakkuisiin perustuva metsätalous vaatii muutoksia

Kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) kirjoitti Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteesta hatarin perusteluin. Eestilä väittää mielikuvaksi sitä, että avohakkuumetsätalous ja liian suuret hakkuumäärät ovat ajaneet metsäluonnon ahdinkoon.

Kyse ei ole mielikuvasta, vaan tutkimuksin osoitetuista tosiasioista. Eliölajiston tilaa koskeva tutkimus on Suomessa maailman huippua. Edellisessä kansallisessa arviossa metsälajien uhanalaisuuden suurimmaksi yksittäiseksi syyksi todettiin metsätalous.

Viimeisimmässä luontotyyppien uhanalaisuusselvityksessä puolestaan todetaan, että metsäluontotyyppien yleisin uhanalaistumisen syy on metsätalous, joka on muuttanut sekä luontotyyppien määrää että laatua. Samoin selvityksessä todetaan, että nimenomaan päätehakkuut ovat vaikuttaneet käytännössä kaikkien metsäluontotyyppien laatuun ja niiden runsaus­suhteisiin.

Nykyinen, liian intensiivinen metsätalous on muuttanut metsiämme huomattavasti. Puulajisuhteet ja puuston ikärakenne ovat muuttuneet, lahopuun määrä on romahtanut ja avohakkuut ovat pirstoneet aiemmin laajat vanhat metsät pieniksi toisistaan erillisiksi saarekkeiksi.

Aivan tavallisiakin metsä­lajeja, kuten hömö- ja töyhtötiainen, on ajettu uhanalaisten lajien joukkoon. Avohakkuiden jäljiltä metsät ja metsäluonto eivät siis ole hyvässä kunnossa, kuten Eestilä virheellisesti väittää. Metsälajistomme ja metsäluontomme ovat heikossa tilassa ja suunta on saatava muuttumaan.

Viime viikolla saimme lukea selvityksen Suomen YK:lle toimittamasta maaraportista: suunnitellut kasvavat hakkuumäärät kumoavat kaikki muut Suomen ilmastotoimet. Avohakkuumetsätalous ja maanmuokkaus paitsi tuhoaa hiilinielun vuosikymmeniksi, myös vapauttaa maaperästä valtavat määrät hiiltä ilma­kehään.

Nykyinen metsätalous kiihdyttää ilmastonmuutosta. Luonto ei tarvitse avohakkuita. Luonnossa esiintyy ilman ihmistäkin häiriöitä, joiden seurauksena valoa vaativa lajisto pääsee levittäytymään sopiville alueille.

Myös jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yhteydessä tehdään pienaukkoja. Avohakkuut eivät vastaa luonnon häiriödynamiikkaa, toisin kuin usein virheellisesti väitetään.

Mennyt kesä sai toivottavasti myös maa- ja metsätalous­valiokunnan ajattelemaan, että ilmastonmuutos, sen tuomat kuivuudet ja hellejaksot, vaikuttavat meihin myös täällä Suomessa. Meneillään oleva globaali sukupuutto­aalto niin ikään vaatii toimia myös meillä täällä Suomessa.

Siksi metsätaloudessa on tapahduttava muutoksia, joista yksi on se, että valtion metsissä siirrytään pois avohakkuu­metsätaloudesta.