Lukijalta: Kuntalaiset voivat vaikuttaa energiayhtiöiden tulevaisuuteen äänestämällä

Voimalaitos. Kuvituskuva. Kuva: Rami Marjamäki

Manner-Suomessa on 292 kuntaa. Niiden toimintamenot vuonna 2024 olivat yhteensä noin 35 miljardia euroa. Jos kunta tuottaa palvelut omana työnä tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti, käytetään vero- ja asiakasmaksuista säästyneet rahat takaisin kunnan peruspalveluiden eli varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja infran tuottamiseen.

Osa kunnista on ulkoistanut tai myynyt enemmistäomistuksen ruoka-, puhtaus-, jäte-, ict-palveluiden ja vuokra-asuntojen tuotannosta. Kuntien energiayhtiöistä on myyty osuuksia muun muassa Mikkelissä, Paraisilla ja Kemissä.

Mikkelin kaupunki myi vuonna 2023 brittiläiselle sijoitusyhtiö Aberdeenille Etelä-Savon energia oy:sta 49 prosenttia 130 miljoonalla eurolla. Kaupan yhteydessä ostaja sai yhtiöstä 30 miljoonan euron osingot. Laina- ja osinkojärjestelyiden johdosta energiayhtiön kokonaisvelka kasvoi 100 miljoonalla eurolla, joka maksetaan pois kuntalaisten asiakasmaksuilla. Mikkelissä on 52 000 asukasta.

Kunnat tarvitsevat yksityisiä yrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja rahoittaakseen kunnan peruspalveluita, mutta kuntalaisten asiakasmaksuilla ei saa rahoittaa ulkomaisten sijoitusyhtiöiden osingonjakoa.

Uusien kunnanvaltuustojen poliittiset voimasuhteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kunnan 2025–2029 strategiassa linjataan palvelutuotannosta ja omistusosuuksista. Valtakunnan tasolla kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP edistävät kuntapalveluiden yksityistämistä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta puolueen jäsenten paikallistason toimintaan.

Jarno Strengell

kaupunginvaltuutettu (sd), kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Mikkeli