Joni Hannula on Pelkosenniemellä kotonaan. Hän haluaisi pitää etenkin vanhojen ihmisten palvelut lähellä. Taustalla oleva patsas on pystytetty Pelkosenniemeltä syntyisin olevan Antti Hulkon eli Andy McCoyn kunniaksi.
Pelkosenniemellä halutaan elää omillaan
Martti Hintikka (vasemmalla) ei liitoksista innostu. Vesa Suopanki on samalla kannalla.
Anna-Maija Perttunen viettää vanhassa kotikunnassaan kaikki kesät, joulut ja pääsiäiset. Hän ei pidä toimivan kunnan hävittämistä järkevänä.
Eila Pesonen (vas.), Pekka Nyman ja Tarja Kokkaret haluavat pitää Pelkosenniemen elossa.
”Keskittämistä kuntaremontilla ajetaan. Päätösvalta menee aina vain kauemmas”, Hannu Oikarinen sanoo.Yksi kuntaministerin elinkelvottomiksi luokittelemista kunnista on Itä-Lapin Pelkosenniemi. Se haluttaisiin liittää yhteen Savukosken, Sallan ja Kemijärven kanssa.
TEKSTI: Jouko Rönkkö
KUVAT: Pekka Fali
Pelkosenniemen kirkonkylällä
Pelkosenniemellä ei ajatuksesta innostuta. Jo viitisen vuotta sitten torjuttiin kuntaliitos Kemijärven kanssa, ja nyt liitoksen vastustus on vielä jyrkempää. Perusteetkin ovat samat: Hyötyjä ei liitoksesta olisi. Päätösvallan luisuminen muiden käsiin lopettaisi palvelut.
Päättäjät ja kuntalaiset tuntuvat olevan kerrankin yhtä mieltä.
Martti Hintikka on hakenut polttoainetta Seolta ja aikoo lähteä vesille. Hän ei liitoksista innostu.
”En minä kannata. Mutta jos pakolla liitetään, niin pitää antaa jotakin hyvitystä.”
Hyvitykseksi Hintikalle kelpaisi vaikkapa liikenneyhteyksien parantaminen.
Polkupyörällä liikkeellä oleva Anna-Maija Perttunen on alun perin paikallisia, mutta nyt jo ainakin toisella jalallaan etelän ihmisiä. Etelään sitoo muun muassa laulaminen Svenska Teaternin musikaalissa Kristina från Duvemåla. Kesät, joulut ja pääsiäiset Perttunen sentään on kotikonnuillaan.
Hänkään ei näe mitään mieltä hävittää itsenäistä kuntaa. Mutta jos johonkin liitetään, niin sitten Sodankylään. Siitähän Pelkosenniemi on aikoinaan lohkaistukin.
Nuorempaa polvea edustaa myös Joni Hannula, joka opiskelee yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi Rovaniemellä. Vielä on liian aikaista sanoa, jääkö hän kotikuntaan. Lapissa ainakin näyttäisi riittävän töitä.
”En kannata liitosta. Siinä menisivät loputkin palvelut. Viimeksi jo lähti pankki. Se on etenkin vanhemmille ihmisille paha asia.”
Kunta on paras yksikkö lähipalveluille
Samanlainen käsitys kuntaliitosten mielekkyydestä on myös kunnan luottamusmiehillä.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Nyman (sit.) ei odota hallituksen ajamalta ”kuntaremontilta” mitään hyvää.
”Kunta on edelleen paras, tehokkain ja kulttuurisesti yhtenäisin yksikkö järjestää lähipalveluja”, Nyman sanoo. ”Mikään asia ei parane kuntarajoja muuttamalla.”
Esimerkiksi Pelkosenniemellä kustannuksia voi leikata vain palveluja lakkauttamalla.
”Meillä on täällä koulu ja perusterveydenhoito. Siinä ovat meidän menomme. Hallinnosta kertyy kuluja aivan marginaalisesti.”
Koulua ja terveyskeskusta ei voi tämän halvemmalla pyörittää, Nyman uskoo.
Jos kustannuksia halutaan vähentää, pitäisi sulkea koulu tai lopettaa terveydenhoito.
Uhkana koko kunnan tyhjeneminen
Kunnanvaltuutettu Jari Tervo (kesk.) muistuttaa, että palvelujen siirto Kemijärvelle ohjaisi sinne muutakin asiointia. Alueen yritykset kärsisivät, ja näivettymisen kierre pahenisi.
Uhkana olisi koko kunnan tyhjeneminen. Siinä taas ei olisi mitään järkeä.
”Meillä on monella tavalla hyvät kehitysnäkymät. Pyhätunturin matkailu on kasvanut ja kasvaa edelleen”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Oikarinen (vas.) sanoo.
Taivaanrannalla on myös muita valon pilkahduksia: Kaivostoiminta on tuonut Lappiin lisää työpaikkoja, ja se heijastuu myös tänne, vaikka omaa kaivosta ei olekaan – vielä.
”Pyhätunturilta alkaa se sama vyöhyke, josta Lapin muutkin malmiot on löydetty”, Nyman sanoo.
Myös naapurikunnan puolelle suunniteltu Soklin kaivos toisi työtä ja toimeliaisuutta tänne. Soklin avaaminen lähestyy vääjäämättä, kun lannoitteiden hinnat nousevat ja saatavuus vaikeutuu.
Jotakin kai pitäisi tehdä, kun olette sentään kriisikunta?
Oikarinen tyrmää tällaiset puheet.
”Vuosiin emme ole olleet kriisissä. Ylijäämää taseessa on 2,4 miljoonaa euroa.”
Pelkosenniemi oli viime vuonna ainoa kunta manner-Suomessa, joka pudotti veroprosenttiaan. Se on nyt kohtuulliset 19,75.
”Tästä ei ole julkisuudessa paljon puhuttu”, Tervo huomauttaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että kriisikunta on se, joka sellaiseksi määritellään.
”Hallitus päättää kriisikunnan tuntomerkit niin, että Pelkosenniemen kaltaiset kunnat saadaan näyttämään kriisiytyneiltä”, Tervo epäilee.
Kuntaministeri Virkkusen suunnitelma on, että kriisikuntia voidaan liittää yhteen pakollakin.
Jos elinkelpoisen kunnan tuntee siitä, että kunta pärjää omillaan, Pelkosenniemi on kuivilla. Menot on karsittu, velkaa on maksettu pois, eikä alijäämiä synny.
Nyman sanoo kiinteistöverotuottojen uuden jaon auttaneen Pelkosenniemeä, joka saa hyvät tulot voimalaitoksistaan. Naapurikunta Savukoski sen sijaan joutui samasta syystä entistä ahtaammalle.
Olisiko Savukosken ja Pelkosenniemen yhdistämisessä mieltä?
Nyman ei ajatusta tyrmää.
”Siinä olisi kaksi tasavahvaa toimijaa. Kumpikaan ei pääsisi jyräämään toista. En tiedä, miten paljon siitä toisaalta olisi hyötyäkään.”
Samoin ajattelee myös Oikarinen.
”Ei se minulle mikään mörkö ole. Hyödyt voisivat kuitenkin jäädä pieniksi.”
Harva asutus ei tihene liitoksilla
Jos harva asutus on kuntaliitosten suunnittelijoille raskauttavaa, niin siihen täällä ei löydy keinoja. Vaan eipä siihen ratkaisua toisi kuntaliitoskaan.
Pelkosenniemen ja Savukosken muodostama kansanterveystyön kuntayhtymä on Euroopan harvaan asutuin laatuaan. Silti palvelut on saatu toimimaan. Siitä ainakin kertoo asukkaille tehty kysely. Vastaajat pitivät terveyspalveluja hyvinä.
Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven naittaminen yhteen loisi kunnan, jossa asukkaita olisi 0,79 neliökilometrille. Pelkosenniemen asukastiheys on nyt 0,53.
Harva asutus ei tihenisi liitosten avulla. Yhtään uutta asukasta neliökilometrille ei tule siirtämällä kuntarajaa.
Eikö suunnitellussa kuntaremontissa näy mitään hyvää?
”Kyllä Helsingin seudun kunnat pitäisi yhdistää”, Nyman letkauttaa. ”Metropolialueella kustannukset syntyvät, eivät pienissä kunnissa.”
Jatkuva puhe kuntaliitosten tarpeesta ja uhka päätösvallan menettämisestä tuntuu Nymanista kansalaisten kiusaamiselta.
”Tämä on kuin Venäjän sortokaudella. Bobrikovit määräävät.”
Oikariselta uudistus ei saa yhtään parempaa arvosanaa. ”Ei tällä kansalaisten asemia paranneta. Keskittämistä tällä haetaan. Päätösvalta menee aina kauemmas.”
Entäpä jos on pakko säästää?
”Ei tällä säästetä mitään. Rahat kyllä kerätään toisiin taskuihin kuin ennen.”
Mitä te toivotte valtiovallalta?
”Ei sieltä taida mitään hyvää olla tulossa. Se on hyvä, ettei meiltä voi ottaa enää yhtään valtion palvelua pois. Kaikki on jo viety”, Nyman sanoo.
”Kun saataisiin joskus tehdä työtä rauhassa ilman uhkaa siitä, että kaikki rakenteet puretaan heti seuraavana vuonna”, Oikarinen huokaa.
”Nyt puhutaan, että pitää varmistaa hoito vuoden 2030 vanhuksille. Hyvä niinkin, mutta kyllä kai pitää katsoa pidemmälle. Elämä jatkuu vielä vuoden 2030 jälkeenkin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
