Lukijalta: Kaivosveron korotus syö tulevaisuuden tuloja – tuotot valuvat pohjoisesta etelään
Suomeen tuodaan kaivosten tuotteita vähintään saman verran kuin itse tuotamme, kirjoittaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. ”Verotus ei kuitenkaan koske mineraalien tuontia idästä tai lännestä.”
Kaivokset vaativat mittavia investointeja, muistuttaa kirjoittaja. Kuvituskuva. Kuva: Arto TurpeinenKasvava mineraalitalous on Suomessa merkittävä ja välttämätön osa talouttamme. Malminetsintä, kaivostoiminta, jatkojalostus, urakointipalvelut sekä koko kaivosteknologia ja -palvelusektori työllistävät ja tuovat mukanaan uusia investointeja. Arvoketjuja on ruostumattoman teräksen, metallien jalostuksen ja lannoitteiden ja akkukemikaalien muodossa.
Monipuolinen elinkeinorakenne, jossa kaivokset ovat tärkeässä roolissa, antaa pohjaa kasvulle ja luo elinvoimaa kaikkialla Suomessa ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Lapissa Sodankylä ja Kittilä ovat pärjänneet hyvin kuntatalouden eri mittareilla.
Nykyinen hallitus on linjannut korotuksista, joiden mukaan kaivosmineraaliveron sekä sähköveron kokonaiskertymä olisi vuodesta 2027 lukien noin 110 miljoonaa euroa.
Metallien hinnat ovat alhaalla sekä raskas verokuorma syö valtaosan kaivosalan tuloksesta ja painaa monet kaivokset tappiolle. Koska lopputuotteen hinta ei globaaleilla markkinoilla jousta, vaarantaa korotus toiminnan jatkuvuuden.
Verotus ei kuitenkaan koske mineraalien tuontia idästä tai lännestä. Suomeen tuodaan samaan aikaan kaivosten tuotteita vähintään saman verran kuin itse tuotamme.
Korotukset ovat häkellyttävän korkeita ja merkitsevät samalla tulonsiirtoa Etelä-Suomeen. Korotukset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös kuntien saamaan verotuloon.
Kaivosala tarvitsee nykyistä ennustettavamman toimintaympäristön.
Hallituksen tekemät kaivosmineraaliveron ja sähköveron korotukset kohdistuvat suoraan tuotantokustannuksiin, lyhentävät näin kaivosten elinkaarta ja vaarantavat tulevaisuuden investoinnit. Pahimmillaan veronkiristykset voivat johtaa tuhansien henkilötyövuosien ja satojen miljoonien eurojen verotulojen menetykseen kaivoksen elinkaaren aikana.
Kaivosvero kerryttää siis valtiolle tuloja lyhyellä tähtäimellä, mutta syö pitkällä. Kaivosveron korotus on myös ristiriidassa hallituksen aikomusten kanssa edistää kotimaisen mineraali- ja akkuklusterin kasvua puhtaan siirtymän ja Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi.
Kaivosala tarvitsee nykyistä ennustettavamman toimintaympäristön, sillä alan hankkeet ovat mittavia investointeja, jotka ulottuvat vuosikymmenien päähän.
Mineraaliarvoketjun teollisen ytimen, kaivostoiminnan, hiipuminen vaikuttaisi koko jalostusketjuun maassamme sekä heikentäisi sähköistä siirtymää tukevan teollisuuden kehitystoimintaa. Kaivosten tuotantokustannusten kasvu näkyy pitkällä arvoketjussa ja voi siksi lopulta vaikuttaa myös kotimaisen maatalouden kustannuksiin.
Pekka Suomela
Toiminnanjohtaja
Kaivosteollisuus ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
