Maatalouden tuloja voi nostaa alv-muutoksella

Ruoka-alaa ja maatalouden kannattavuusongelmaa selvittävä Reijo Karhinen on haastanut kaikki suomalaiset:

”Nyt on jokaisella suomalaisella mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meillä on mahdollisuus syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa."

Karhisen työssä arvonlisäverojärjestelmään tehtävät muutokset voivat olla keskeinen mahdollisuus.

Arvonlisäverojärjestelmä on käytössä koko tuotantoketjussa alkutuotannosta kuluttajalle saakka. Käytännössä veron maksaa vain kuluttaja, koska koko tuotantoketjussa jokainen myyjä saa tuotteen hinnan ja arvonlisäveron tuotteen tai palvelun ostajalta.

Kaikki tuotanto päätyy tavalla tai toisella kulutukseen. Kaikki tuotantoketjun toimijat hoitavat alv-kirjanpidon ja -tilityksen osaltaan. Eri portaiden synnyttämä arvonlisäys on veron peruste (veropohja), ja tilitettävä vero määräytyy kyseiseen toimintaan sovellettavan verokannan mukaan.

Suomessa on käytössä neljä verokantaa (24, 14, 10 ja 0 prosenttia). Elintarvikkeisiin sovelletaan 14 prosentin verokantaa.

EU-komissio on antanut arvonlisäverodirektiivin muutosehdotuksen. Ehdotetut muutokset koskisivat arvonlisäverokantoja sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Komission ehdotus määrittää yleisen arvonlisäverokannan vähimmäistasoksi 15 prosenttia. Sen lisäksi jäsenvaltioille tulee mahdollisuus ottaa käyttöön alennettuja verokantoja seuraavasti:

Kaksi alennettua verokantaa, jotka ovat vähintään 5 prosenttia ja enintään sama kuin yleinen verokanta.

Yksi alv-vapautus eli nollaverokanta.

Yksi superalennettu verokanta, joka on vähintään 0 ja enintään 5 prosenttia.

Alv-kanta eri tuotteille ja palveluille on mielekästä mitoittaa poliittisten tavoitteiden mukaan.

Reijo Karhinen on asettanut tavoitteeksi saada 500 miljoonaa euroa lisää yrittäjätuloa maatalouteen. Alennettu alv-kanta tuo rahaa maataloudelle siten, että tuotteen ostava teollisuus maksaa tuotteen hinnan ja arvonlisäveron tuottajalle, ja tuottaja tekee oman alv-laskelman ja tilityksen alemmalla verokannalla ja maksaa siten vähemmän veroa valtiolle.

Maatalouden verokannan alentamisen taso riippuu tavoiteltavasta lisätulon määrästä. Menetelmä voidaan kohdentaa nykyisten maataloustukien tapaan eri alueille ja tuotantoaloille tarpeen mukaan.

Sama käytäntö on sovellettavissa kaikkeen alkutuotantoon – maa- ja metsätalouteen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Tavoiteltavan lisätulon lisäksi suuri osa nykyisistä tuotantotuista voidaan korvata samalla periaatteella eli alennetulla alv-kannalla.

Kainuussa eräiden maidontuottajien kanssa tehdyt laskelmat osoittavat, että tilitetyt arvonlisäverot ovat lähes yhtä suuret kuin maksetut tuotantotuet. Olisi järkevämpää alentaa verotusta soveltamalla nollaverokantaa, jolloin raha jäisi suoraan tuottajalle.

Samalla säästyisi koko tukirumba – byrokratia sekä sen kustannukset. Tukien ja byrokratian tilalle nousisi yrittäjyys. Tuottajat voisivat käyttää aikansa ja voimansa varsinaiseen toimintaan.

Tällä tavalla tukijärjestelmä yhdistetään verotukseen alennettuna alv-kantana. Ratkaisu on yksinkertainen, selkeä ja läpinäkyvä kaikille osapuolille.

Tukiviidakon ja byrokratian sijaan ratkaisut siirtyvät tuottajien käsiin. Tällä on mahdollisuus lisätä tuottajien valtaa tehdä ratkaisuja omista lähtökohdista ja tarpeista.

Verojärjestelmä on valmis. Kaikki tuottajat, tuotantoketjussa toimivat yritykset sekä kauppa ovat verojärjestelmän piirissä ja eri verokantojen käsittely on normaalia toimintaa. Samoin valvonta on jo valmiina.

Maatalouden kannattavuusongelmat ja tarve uusia tukijärjestelmää on yhteinen haaste kaikille EU – maille. Samoin arvonlisäverojärjestelmä on käytössä kaikissa EU-maissa.

Suomi toimii vuoden kuluttua EU:n puheenjohtajana. Se on tekemisen paikka. Tarvitaan vain tavoitteiden mukaan alennettu alv-kanta.