Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • EU-parlamentti ei estä ravireissuja Ruotsiin

    "Meppien nyt äänestämät linjaukset ovat parlamentin evästyksiä EU:n komissiolle eläinten kuljettamista koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Niiden takana ovat EU:n alueelta löytyneet epäkohdat, erityisesti teuraskuljetuksissa", kirjoittaa Henna Virkkunen blogissa.
    Kirjoittaja ajoi nuoruudessaan paljon hevosautolla Tanskassa ja Saksanmaalla. Myös oma Valpuri-tamma päässyt mepin kuljetettavaksi. Kuva: Mikko Mäntyniemi
    Kirjoittaja ajoi nuoruudessaan paljon hevosautolla Tanskassa ja Saksanmaalla. Myös oma Valpuri-tamma päässyt mepin kuljetettavaksi. Kuva: Mikko Mäntyniemi 

    Euroopan parlamentin tuoreet linjaukset eläinkuljetusten sääntöjen tiukentamisesta ovat viime päivinä hämmentäneet suomalaisia hevosenomistajia. Kannanotossaan EU-parlamentti muun muassa vaati kuljetusaikojen rajaamista kahdeksaan tuntiin, halusi asettaa kuljetuksille soveltuvan lämpötilan 5-30 asteeseen ja tiukentaa sääntöjä vierottamattomien ja tiineiden eläinten kuljetusten osalta.

    Itsekin äänestyksissä tuin näitä linjauksia. Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava paljon nykyistä paremmin kuljetusten aikana. Nyt moni on kysynyt, voiko enää lähteä hevosen kanssa Ruotsiin raveihin, voiko tiinettä tammaa kuljettaa ultraan tai viedä hevosen pakkasella teuraaksi. Ilman muuta voi.

    Ensinnäkin on hyvä todeta, että kyseessä on siis EU-parlamentin poliittinen kannanotto, ei vielä mikään sitova lakiesitys. Kannanoton taustalla on EU-parlamentin asettama tutkintavaliokunta, joka puolentoista vuoden ajan tutki eläinkuljetusten epäkohtia ja sääntörikkomuksia EU-alueella. Ja niitä löytyi ikävän paljon.

    Raportissa on kyse ennenkaikkea karjan ja teuraseläinten kuljetuksista, ei harraste- tai kilpahevosista. Sanoisin, että kenenkään vastuullisen hevosenomistajan tai karjankasvattajankaan ei tarvitse linjauksista säikähtää.

    Meillä hevoset matkustavat niitä varten erikseen suunnitelluissa autoissa tai trailereissa, joissa niiden mukavuus, turvallisuus, juotto, ruokinta, lämpötila ja lepotauot on pyritty suunnittelemaan eläimen tarpeiden mukaan. Ei tähän ole mitään tarvetta puuttua. Juuri näin pitäisi kaikkia eläimiä kuljettaa.

    Suomessa eläinkuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan ajan tasalla, pääsääntöisesti myös teuraseläimiä kuljetetaan asiallisesti ja sääntöjen noudattamista myös valvotaan. Näin ei ole läheskään kaikissa EU-maissa.

    Niinpä karjaa saatetaan sulloa kuumuuteen ja ahtauteen päiväkausiksi ilman vettä, osa viimeisillään tiineenä olevista eläimistä synnyttää muiden sekaan, siipikarjaa ahdetaan toisensa päälle moneen kerrokseen, vierottamattomia muutaman viikon ikäisiä eläimiä kuljetetaan tunteja näännyksissä ilman ravintoa, eläimiä saattaa jäätyä kylmyyteen tai täyteen tungetuilta karjalaivoilta heitetään kuolleet eläimet mereen. Tällaistakin maailmaa Euroopassa valitettavasti esiintyy, ja siihen on kertakaikkiaan saatava stoppi. Ei tällaista voi kukaan sietää.

    Kyse on ennen kaikkea eläinten hyvinvoinnista, mutta tottakai se karjankasvatuksen puolella tarkoittaa myös epäreilua kilpailua, jos osa tuottajista viis piittaa eläimistä ja yhteisistä säännöistä. Joka vuosi miljoonia eläviä eläimiä kuljetetaan meri- ja maateitse, junalla ja lentäen EU:n sisällä ja sen ulkopuolelle teurastusta, lihotusta ja jalostusta varten. Vuodelta 2005 peräisin olevien EU-sääntöjen tulisi turvata eläinten hyvinvointi kuljetusten aikana, mutta näin ei aina ole.

    Epäkohtia on sekä puutteellisessa lainsäädännössä että sen valvonnassa. Erityisen järkyttävässä kunnossa ovat EU-maista kolmansiin maihin suuntautuvat kuljetukset. Vaikka EU-laki pätee koko matkan näihin kuljetuksiin, jotka lähtevät unionin alueelta ja päätyvät esimerkiksi Balkanille, Venäjälle tai Pohjois-Afrikkaan, käytännössä niiden valvonta on täysin olematonta. Jokainen voi uumoilla, missä oloissa joutuvat matkustamaan siat Ukrainaan tai lampaat Libanoniin, siipikarjan ahtaudesta puhumattakaan. Euroopan parlamentti onkin jo pitempään vaatinut, että elävien eläinten sijasta kolmansiin maihin pitäisi kuljettaa mieluummin ruhoja, lihaa, spermaa ja alkioita.

    EU-parlamentti haluaa nyt EU-komission uudistavan yli 15 vuoden takaisen eläinkuljetuksia koskevan asetuksen. Euroopan laajuisissa säännöissä on otettava nykyistä paremmin huomioon eläinten hyvinvointi, uusin tutkimustieto ja lajikohtaiset tarpeet. Erittäin tärkeitä tavoitteita, joita itse vahvasti kannatan. Meillä yksittäisillä mepeillähän ei ole oikeutta tehdä lakialoitteita, joten se tapa miten EU-parlamentti voi patistaa komissiota käynnistämään lakiuudistuksen, ovat juuri tällaiset valiokuntien laatimat mietinnöt.

    Nyt äänestetyt linjaukset ovat parlamentin evästyksiä komissiolle lainsäädännön uudistamiseksi. Kun komissio aikanaan antaa uudistetun lakiesityksen, se tulee EU-parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi.

    Ehkä hyvä on myös vielä täsmentää tuota Suomessa paljon puhuttanutta kahdeksan tunnin kuljetusten aikarajaa. Sitä EU-parlamentti suositteli maksimiajaksi siis kotieläinten teurastusmatkoilla, maantieteelliset olot huomioiden. Se ei koske tavallisia hevoskuljetuksia tai pitkiäkään kisareissuja. Vierottamattomien eläinten kuljettamista ilman ravintoa pitäisi välttää, ja tiineiden eläinten kuljettaminen raskauden viimeisellä kolmanneksella tulisi rajata neljään tuntiin. Uskon, että jokainen tamman- ja varsanomistaja näin taatusti toimiikin. Ei pikkuvarsoja ilman emäänsä lähdetä kuskaamaan, eikä viimeisillään olevia tammoja muualle kuin klinikalle.

    5-30 asteen lämpötilaehdotus koskee puolestaan eläinten kuljetustilan lämpötilaa. Suomessa jo nyt on eläinkuljetuslaki määrää, että eläin on kuljetuksen aikana suojattava epäsuotuisilta sääoloilta ja jyrkiltä ilmastonvaihdoksilta. Näin jokainen vastuullinen eläinten kuljettaja toimii joka tapauksessa.

    Lue parlamentin esityksistä: Mepit vaativat tiukennuksia EU:n eläinkuljetuksia koskeviin sääntöihin – Vuonna 2019 EU:ssa kuljetettiin paikasta toiseen noin 1,4 miljardia eläintä

    Henna Virkkunen

    Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.) ja Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton puheenjohtaja.