Metsäsi kiinnostaa kaikkia

Mielipide

26.5.201702:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Metsänomistaja, omaisuuttasi tarkkaillaan. Sen käytöstä keskustellaan tavalla, joka määrittelee sen taloudellista arvoa. Samassa yhteydessä arvioidaan metsäsi muuta arvoa. Tätä on syytä seurata.

Kansallinen ilmastopaneeli julkaisi viikolla arvionsa siitä, mistä asioista kotimainen tiedeyhteisö on samaa mieltä (MT24.5.). Pyrkimys on hyvä.

Jotta erittäin tunteikkaassa ja monimutkaisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävässä keskustelussa päästään eteenpäin, faktoja tarvitaan.

Merkittävin konsensus koskee puun käyttöä pitkäaikaisiin tuotteisiin kuten rakentamiseen tai huonekaluihin. Näissä tuotteissa puuhun sitoutunut hiili pysyy tallessa.

Jos tämä ajattelu vahvistuu globaalisti, se on suomalaiselle metsätaloudelle jättipotti. Suomalaisesta laadukkaasta ja eettisestä puusta voi valmistaa vaikka mitä. Samalla ilmaston lämpeneminen hidastuu ja metsäomistaja voi saada työlleen vielä kunnon katteen.

Sen sijaan muuhun kuin tukkipuuhun tähtäävien hakkuiden määrään alkaa paneelin mukaan kasaantua raskasta taakkaa. Olennaisin kysymys koskee sitä, voidaanko metsää hakata suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa.

Tutkijat ovat lähes yhtä mieltä siitä, että hakkuut vähentävät lyhyellä aikavälillä metsien hiilinielua, mutta pidemmällä aikavälillä tilanne korjaantuu tai jopa paranee.

Ilmasto lämpenee tällä hetkellä niin kovaa tahtia, että muutamien vuosikymmenien odotteluun ei olisi aikaa. Toisaalta vahvistuvia hiilinieluja tarvitaan varmasti myös tämän vuosisadan lopulla.

Myös biopolttoaineiden osalta paneeli päätyy nihkeään tulokseen. Isojen diesel-autojen voimalähteenä biopolttoaineet ovat luontevia, mutta edelleenkin usko sähköautoilun tulevaisuuteen on vahvaa.

Hakkuujätteistä tehtävä biopolttoaine nähdään toki yleisesti fossiilisia polttoaineita parempana. Sen sijaan meneillään olevien biopolttoaineinvestointien tehokkuudesta tutkijat löysivät paljon huomautettavaa.

Tutkijoiden kanta ei ole asiassa yksin ratkaiseva, mutta vähätellä sitä ei voi. Joka tapauksessa maan hallitus aikoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johdolla viedä biopolttoainestrategiaansa eteenpäin. Lopullisen päätöksen siitä, kuinka Suomi voi käytännössä metsiään käyttää, tekee Euroopan unioni.

EU-tarkastelussa Suomen on edelleen pidettävä kiinni aiemmista saavutuksistaan nykyisen hiilinielun aikaansaamisessa, korostettava seuraavien vuosikymmenten hiilensidontakykyä ja kohdistettava huomio monien muiden EU-maiden kykyyn luopua massiivisesta hiilenkäytöstä.

Lisäksi Suomen kannattaa kiinnittää huomio uusiin mahdollisuuksiin sitoa hiiltä sekä meillä ja muualla. Muun muassa peltomaiden hiilensidonta on vielä alkutekijöissään. Metsien talouskäyttö tuottaa myös talouskasvua, jolla on mahdollista tehdä muita ympäristötoimia.

Suomalaisten metsäomaisuus kiinnostaa nyt kaikkia, mutta meidän olisi saatava EU kiinnostumaan myös kokonaisuudesta. Metsä on nähtävä puilta. Myös ilmastopolitiikassa.