Laillistettua eläinrääkkäystä

Lintujen rengastusta on tehty tieteellisillä perusteilla yli 110 vuotta. Tutkimusmenetelmänä lintujen väkivaltainen kiinniotto ja rengastuksen antama tulos eivät täytä minkäänlaisia tieteellisiä kriteereitä. Jos sadassa vuodessa ei tule valmista, on koko menetelmä hyödytön.

Mitä tutkimista on tiedossa, jossa lintu rengastetaan pisteessä A ja se löytyy (mikä harvinainen sattuma) pisteestä B epämääräisen ajan kuluttua? Muuttolintujen reitit tunnetaan tarpeeksi hyvin muutenkin. Rengastuksen apu on minimaalista reittien kartoituksessa, jos se tieto on yleensäkään tarpeellista tieteentekoa.

Todellisuudessa alle 5 prosenttia rengastuksen uhreista löytyy ja nekin ovat enimmäkseen paikallisia lintulajeja. Rengastajilla on tapana levittää pyyntiverkkonsa syksyisin ulkosaaristoon, jossa erityisesti nuorten lintujen olisi välttämätöntä levätä ennen aavan meren ylitystä. Rimpuillessaan rengastajien verkoissa ne repivät lihaksensa ja pahimmillaan kuolevat sokkiin. Jos ne selviävät rengastettuna lentoon, ne lähtevät vaistonsa ohjaamina lepäämättä merelle. On selvää, että monet lintuparat eivät koskaan selviä merenselän yli, vaan vievät renkaat mukanaan meren pohjaan, jonne niitä on painunut tuhansittain vuosien saatossa.

Moniin afrikkalaisiin kulttuureihin kuuluu niin sanottu miehuuskoe. Ennen nuorukainen oli naimakelpoinen nykäistyään leijonan hännästä karvan. Tämäkin perinne on kokenut modernisoinnin, kiitos lintujen rengastajien. Kun nuorukainen haluaa miesten kirjoihin, hän tarvitsee sadoista linnunrenkaista tehdyn kaulanauhan. On selvää, että ne linnut eivät palaa pesimään pohjoiseen. Näitä kaulakoruja näkee nuorukaisten kauloissa monissa afrikkalaisissa dokumenteissa.

Mikä saa nämä lintujen rengastusta harrastavat henkilöt näin järjettömään puuhaan? Palkatta ja vaivoja säästämättä nämä lintujen suojelijat työntyvät vaaroja kaihtamatta puihin ja rauhoitetuille pesimäsaarille aikana, jolloin ihmisten pitäisi ehdottomasti välttää kaikenlaista pesivien lintujen häirintää. Tämä hyökkäys on sitä varmempaa, mitä harvinaisempi lintu on kyseessä.

Luonnonsuojelulaissa tämä toiminta on ehdottomasti kielletty ja sen pitäisi koskea myös näitä rengasmaniaan sairastuneita. Kun tällä toiminnalla ei ole mitään tieteellistä tarvetta, lienee rengastajien touhu lähinnä kaksinaamaista metsästyksen korviketta.

Uusi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on luontoystävällisen henkilön maineessa. Ministeri voisi tehdä tässä asiassa vuosisadan ympäristöteon kieltämällä lintukantojen rengastamisen turhana ja pesimäaikaista luontoa häiritsevänä.