Mihin Euroopan unionissa halutaan mennä?
Ilmastokeskustelu käy kuumana ja suuria linjauksia tehdään niin Suomessa kuin EU:ssakin. Valitettavasti keskustelu on luonteeltaan hyvin negatiivista. Siitä saa sellaisen kuvan, että kansaa kosiskellaan keksimällä yhä enemmän kieltoja, maksuja, veroja, rajoituksia ja vaatimuksia. Kokonaiskuva tuntuu olevan aivan hukassa. Kukaan ei tunnu miettivän, mitä vaikutuksia yksittäisillä vaatimuksilla on.
Erityisen hukassa tunnutaan olevan metsäasioissa. Meillä on tehty ilmastotyötä jo yli sata vuotta ja sekä metsien hiilivarastot, että kasvu on saatu kaksinkertaistettua samaan aikaan, kuin metsätalous on tuottanut tolkuttoman määrän työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Puuta onkin hyödynnetty yhtä paljon, kuin sitä on nyt metsissämme.
Talousmetsissämme biodiversiteettiäkin turvataan ja kehitetään tuloksekkaasti. Uhanalaisten lajien osaltakin talousmetsien lajisto pärjää paljon paremmin, kuin muualla elävät. Nyt tuota hyvinvoinnin lähdettä halutaan rajoittaa kaikin tavoin. Jopa osa suomalaisista mepeistä ajaa Suomen pahoinvointia EU:ssa.
Kaikki ovat yhtä mieltä, että ilmastonmuutoksen syynä on fossiilisten käyttö. Yhtä mieltä ollaan myös sitä, että uusiutuvat raaka-aineet ja kiertotalous ovat tärkeässä osassa ratkaisua. Silti halutaan suitsia sen raaka-aineen hyödyntämistä, jolla positiivinen muutos voidaan saada aikaiseksi. Pöljää.
Olen yrittänyt saada kaikilta metsien käytön rajoittamista ajavilta tahoilta suosituksia materiaaleista, joista kulutustuotteet heidän mielestään pitäisi valmistaa. Yksikään ei ole esittänyt mitään realistista vaihtoehtoa, joka olisi puuta parempi. Ilmeisesti jokainen tietää, että puu on kestävän tulevaisuuden kannalta paras vaihtoehto, eivätkä siksi halua lähteä vertailemaan raaka-aineita.
Pidän suorastaan hävyttömän vastuuttomana, että vaihtoehtojen vertailu on jätetty tekemättä. Se tarkoittaa käytännössä, että Suomi ja koko Eurooppa tekee politiikkaa tietämättä edes mihin halutaan mennä. Ilmastonmuutoksen hinta uhkaa kasvaa hirvittäväksi ja populistisella politikoinnilla päätösten vaikutukset ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä vahingolliset ilmastotavoitteelle.
Miten meillä on varaa mennä edelleen silmät kiinni tulevaisuuteen? Eikö meillä pitäisi olla selkeät tavoitteet, millä lailla globaalisti kasvavaan kulutukseen vastataan kestävästi? Nyt on pakko olla selkärankaa tehdä tarvittavat vertailut ja mennä tiede edellä politikoinnin sijasta.
Juri Laurila
Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

