Yliö: Miten voimme pitää Suomen onnellisuuskärjessä?

Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Kuvituskuva. Kuva: Timo Filpus

Suomi on jo yhdeksättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa.

Moni meistä ihmettelee, miten tämä voi olla totta, etenkin kun suomalaista onnellisuutta painaa tällä hetkellä moni ulkoinen seikka. Sotiin ja maailmanpolitiikan jännitteisiin liittyvät uutiset ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Kotimaan tunnelmia synkentävät heikon taloustilanteen pitkittyminen ja monia suomalaisia henkilökohtaisesti koskettava korkea työttömyys.

Tuoreen kyselyn mukaan nämä rasitteet uhkaavat suomalaisten ensimmäistä sijaa kansojen onnellisuusraportissa. Siksi on syytä paneutua onnellisuutemme taustoihin ja keinoihin vahvistaa sitä.

Suomen menestystä YK:n onnellisuusraporteissa selittävät yhteiskunnan vakauteen liittyvät tekijät, kuten arjen ennakoitavuus ja ihmisten luottamus toisiinsa ja instituutioihin. Merkittävä osa suomalaisten onnellisuutta ylläpitävistä tekijöistä liittyykin yhteiskunnan toimivuuteen.

Toimivan arjen rakenteet eivät kuitenkaan yksin riitä, sillä tutkimusten mukaan eniten ihmisten kokemaan pitkäaikaiseen onnellisuuteen vaikuttavat yhteisöllisyyden, osallisuuden ja turvallisuuden tunteet, kestävyyden huomioiminen ja kekseliäisyys yhteisten haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi esimerkiksi vahvat ihmissuhteet ovat yksi pysyvän onnellisuuden luotettavimmista ennustajista.

Näitä kaikkia voidaan yhteisillä ja etenkin paikallisilla toimilla vahvistaa, sillä onnellisuus kumpuaa alhaalta ylöspäin.

Kuntarahoitus perusti viime vuonna Onnellisuusrahaston, jonka avulla yhtiö haluaa paitsi käynnistää Suomeen lisää yhteisöllistä onnellisuutta lisääviä hankkeita, myös herättää meidät kaikki ajattelemaan asian tärkeyttä. Analyyttinen keskustelu onnellisuuden perustasta on tärkeää, vaikka tulosten, ja samalla onnellisuuden, vähättely tuntuisikin perisuomalaisittain houkuttelevalta.

Onnellisuusrahaston ensimmäiseen hakuun tuli yhteensä 70 hakemusta kunnilta, yleishyödyllisiltä asuntotoimijoilta, hyvinvointialueilta ja kuntayhtymiltä kaikkialta Suomesta. Hakemuksissa korostuivat erityisesti luonnossa liikkumista lisäävät hankkeet ja asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistaminen kohtaamispaikkojen ja taide- ja kulttuurielämysten avulla.

Parhaille ehdotuksille oli yhteistä se, että ne edistävät luovalla tavalla erilaisten ihmisten ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien – kuten nuorten, ikäihmisten, maahanmuuttajien ja vammaisten ihmisten – osallisuutta.

YK:n onnellisuusraportti nostaa esiin sosiaalisen median liiallisen käytön ja matalan onnellisuuden yhteyden etenkin nuorten keskuudessa. Siksi on merkityksellistä, että myös Onnellisuusrahaston saamissa hakemuksissa oli runsaasti nuorille suunnattuihin tilaratkaisuihin ja aktiviteetteihin liittyviä ehdotuksia.

Osallisuudesta mainio esimerkki on yhdessä syöminen – tuo yksinkertainen arkea onnellistava tapa, jonka merkitys onnellisuudelle on tutkimuksillakin todennettu. Muutama Onnellisuusrahaston parhaista hankesuunnitelmista liittyi juuri yhteisölliseen ruokailuun. Esimerkiksi Porin Onnellisen arjen ruokapöytä on sosiaalinen, lämmin ja yhteisöllinen hanke, jossa erityisesti ikääntyneille, yksinäisille ja maahanmuuttajille tarkoitettu yhteinen ruokapöytä katetaan hävikkiruoalla.

Onnellisuusrahaston ensimmäinen 100 000 euron avustuksen voittaja, Kouvolan kaupungin Onnellisuuslava-hanke, tuo tapahtumat kaikkien kaupunkilaisten ulottuville ja tarjoaa liikkuvan foorumin entistä moniäänisemmälle kulttuuritarjonnalle. Hanke huomioi saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden.

Kouvola on kuntaliitosten seurauksena Etelä-Suomen suurin ja koko maan kylärikkain kunta. Tästä syystä kaupungilla on erityistä tarvetta kehittää toimintamallia, joka lisää yhtenäisyyttä ja turvaa taajamien ja entisten kuntakeskusten elävyyttä ja omaleimaista identiteettiä. Kouvolan hankkeen kokemukset tulevat olemaan arvokkaita myös muille kuntaliitoskaupungeille.

Kestävä onnellisuus ei ole lyhytkestoista hedonismia, ei Suomessa eikä muualla maailmassa.

Meidän on huolehdittava, että maailmamme säilyy myös tuleville sukupolville. Kun käytämme resursseja kestävästi ja suojelemme ympäristöä, turvaamme myös ihmisten hyvinvointia ja kestävää yhteisöllistä onnellisuutta.

YK:n onnellisuusraportissa sivuutettavassa ekologisessa kestävyydessä meidän pitää suomalaisinakin tehdä vielä paljon nykyistä enemmän.

Mari Tyster

johtaja

Kuntarahoitus

Jennifer De Paola

tutkija

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot