Arvosta tuottajien tekemää työtä
Pappina, teologina ja luterilaisen kirkon edustajana haluan ehdottomasti, julkisesti ja painokkaasti sanoutua irti pari päivää sitten julkaistusta kollegani, teologi Kari Kuulan kolumnista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupunki -lehdessä.
Pöyristyneenä luin kollegani ajatuksia, miten maataloudessa ja ruuantuotannossa toimivien elinkeinonharjoittajien työtä kutsuttiin saatanalliseksi toiminnaksi. Heidän työtään eläinten parissa kutsuttiin keskitysleirillä kiduttamiseksi ja saatanalliseksi julmuudeksi, johon kukaan kristitty ihminen ei voi osallistua.
Tunnelatauksestani johtuen (jota siis tunnen arvostamieni ruuantuottajien puolesta) en pysty millään järkevällä tavalla suhtautumaan kirjoittajan mielipiteisiin. Se hyvä tarkoitus, mikä siellä ehkä taustalla oli, peittyy kovien ja tuomitsevien sanojen taakse. Vaikka keskustelu tästäkin aihepiiristä olisi todella tärkeää, tietämättömyys ja toisen ihmisen kunnioituksen puute estävät rakentavan keskustelun.
Oma tietämykseni eläinten tehotuotantoon liittyen on tietenkin vain pieni siivu. Olen kuitenkin yli 20 vuoden ajan seurannut läheltä sitä työtä, mitä maidontuotannossa tehdään eläinten hyvinvoinnin ja lehmien lajityypillisen käyttäytymisen turvaamiseksi. Millaisia asioita esimerkiksi navetan suunnittelussa otetaan huomioon, että eläin ja maidontuottaja voisivat mahdollisimman hyvin.
Arvostan tuota työtä suuresti ja pidän sitä – päinvastoin kuin kolumnin kirjoittaja – Jumalan työtoveruutena. Työnä eläimen ja toisen ihmisen hyväksi.
Monesti olen lehmien hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä seuratessani ajatellut, että kunpa esimerkiksi suomalaisessa vanhustenhoidossa, sen suunnittelussa ja laadunvalvonnassa käytettäisiin yhtä korkeita tavoitteita, moniammatillista yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja. Sitä en kuitenkaan epäile, etteivätkö sielläkin hoitajat tekisi työtään suurella sydämellä.
Elämä ei ole täydellistä. Ei maatalous, ei ruoantuotanto, ei eläinten hyvinvointi, paljon on vielä tehtävää. Paljon kuitenkin tehdäänkin. Kunnioitan ja arvostan ruoantuottajia valtavasti ja aion jatkossakin syödä suomalaista, korkealaatuista, eettisesti tuotettua ruokaa.
Tuottajille kiitos.
Elina Pitkäranta
Ilmajoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

