Maatilatalous on kaupungeille tärkeä

Suomessa maa- ja metsätalouden merkitys työllistävänä elinkeinona on pienentynyt ja tulee edelleen vähenemään. Tuotantotoiminnan tehostuminen, erityisesti koneistuminen on tehostanut viljelyä ja karjataloutta, ja samalla vapauttanut työvoimaa muihin ammatteihin.

Elintarvikkeiden ja ruuan osuus kulutusmenoista on vähentynyt ja asumisen sekä vapaa-ajan menojen osuus on kasvanut. Maatalous työllistää entistäkin vähemmän, ja kun sen merkitys bkt:ssa on vähäinen, voidaan kysyä: tarvitaanko maataloutta enää? Voisimmeko olla ilman?

Väestön lisääntyessä maapallolla ja viljelysmaan jäädessä rakentamisen alle, ruuan merkitys on kasvanut. Ruuan hintojen voimakkaatkin vaihtelut osoittavat, että elintarviketuotannossa ei ole reserviä, vaikka ruokaa kuljetetaan ympäri maailman. Ruoka ei ole maailmalla enää edullisesti saatavissa.

Suomen valtion ja kuntien talous on tiukoilla, lisävelkaa otetaan sekä investointeihin että käyttömenoihin. Tarvitaan maatalouden työtä ja tuotantoa, ei meillä ole varaa ostaa tuotteita ulkomailta. Elintarviketeollisuuden työpaikat perustuvat suomalaiseen maatalouteen, jos sitä ei olisi tuotteet tuotaisiin ulkomailta valmiina.

Suomi on kaunis maa, järvet, pellot, metsät eli maaseutumaisema tekevät siitä miellyttävän ympäristön asu, yrittää, viettää lomaa ja vapaa-aikaa. Matkailun merkitys elinkeinona on kasvussa ja maaseutumaisemalla ja -ympäristöllä on sen vetovoimaan suuri merkitys. Maatalouden harjoittamisen myötä pellot pysyvät peltoina ja maisema miellyttävänä. Mikäli maataloutta ei harjoitettaisi olisi maisema pusikkoa ja ryteikköä ja turismi katoavaa kansanperinnettä.

Maatalous luo myös kivijalan maaseutuasumiselle, jonka myötä myös tiestö, sähkö- ja teleliikenne mahdollistuu kaikille.

Salo, Loimaa, Seinäjoki, Kauhava, Kouvola, Lappeenranta, Kouvola ja Kokkola ovat kaupunkeja, ja samalla maakuntiensa suurimpia maatalouskuntia. Ne tarvitsevat maaseutua ruuan, virkistyksen ja työpaikkojen tarjoajana. Maaseutu tarvitsee kaupungin palveluja, työpaikkoja ja liikenneyhteyksiä. Molemmat tarvitsevat toisiansa, yhdessä molemmat ovat vahvuuksia.

Maaseudulla maksetaan kiinteistöveroa kuten kaupungeissa. Kuitenkaan tietä ei aurata, kunnallistekniikkaa ei ole ja katuvalot puuttuvat. Laajakaistayhteydet ovat hitaan kuparilangan varassa. Kiinteistöverolla saa maaseutualueella huomattavasti vähemmän vastiketta kuin taajamakylttien sisäpuolella.

Tässä on selkeästi korjaamistarve.