Kesän huolestuttavin uutinen

Mielipide

23.10.201702:00

Kolumni

Seppo Vuokko

Synkkiä uutisia on kyllä riittänyt. Minua eniten huolestuttanut uutinen ei kuitenkaan koskenut Pohjois-Korean ydinkokeita, Trumpin ja Kim-Jong Unin sanasotaa tai terrorismia. Ei, se tuli Saksasta.

Yhdysvaltalainen tiedelehti Science kertoi rajusta hyönteiskantojen romahduksesta, joka oli havaittu Saksassa Krefeldin hyönteistieteellisen yhdistyksen pitkäaikaisessa seurannassa. Vuodesta 1983 vuoteen 2013 hyönteisten määrä oli pudonnut liki 80 prosenttia ja pudotus koski koko lajistoa.

Kyse ei ollut satunnaisesti vuosien välisestä vaihtelusta, sillä vuoden 2014 tulokset olivat yhtä huonot. Havainto on tieteellisesti pätevä, sillä Krefeldin hyönteistieteellisen yhdistyksen jäsenet ovat koko ajan käyttäneet samoja havaintomenetelmiä.

Kun Krefeldin hyönteisharrastajat ovat kertoneet tuloksistaan yleisölle, niin monet ovat heti todenneet, että autojen tuulilasit ovat tosiaan viime vuosina pysyneet paljon puhtaampina kuin aikaisemmin. Meiltä ei ole samanlaisia hyönteisseurantoja, mutta saksalaisten autoilijoiden havainnon minäkin voisin vahvistaa.

Mitään yhtä syytä hyönteiskantojen romahdukseen materiaali kerro. Vahvimmin epäillään sekä ympäristön maankäytön muutoksia että kemikalisaatiota, ennen muuta maataloudessa käytettyjen kasvinsuojeluaineiden vaikutusta.

Useat havainnot viittaavat siihen, että turvallisena pidetty myrkyn määrä aiheuttaa vakavia haittoja muulle luonnolle: kun tapetaan yksi tuholainen, kuolee kenties tuhat hyödyllistä otusta!

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota pölyttäjälajiston heikentymiseen. Krefeldin tulokset antavat lisäpontta huoleen. Eivät pelkästään mehiläiset ja kimalaiset ole vähentyneet. Myös kukkakärpästen määrä on romahtanut: yhdellä koepaikalla pyydyksiin jäi vuonna 1989 17 291 kukkakärpästä, jotka edustivat 143 lajia; vuoden 2014 vastaavat luvut olivat 2 737 yksilöä ja 104 lajia.

Hyönteiskantojen romahdus tuskin koskee pelkästään Saksaa. Hyönteisten rooli ekosysteemeissä on niin keskeinen, että romahdus on vakavuudeltaan aivan ilmastonmuutokseen verrattava tapahtuma.

Linnut vähenevät, kasvit tuottavat vähemmän siemeniä ja hedelmiä, kasvilajisto muuttuu – ja kun kasvilajisto muuttuu, muuttuu koko muun luontokin.

Biologit harmittelevat, ettei kattavia hyönteisseurantoja ole aloitettu aikaisemmin. Epäsuorat analyysit esimerkiksi tervapääskyjen ulosteista viittaavat, että hyönteiskannat romahtivat jo 1950-luvulla, kun DDT otettiin laajaan käyttöön. Sen vaaroista meidät herätti Rachel Carson kirjallaan Hiljainen kevät.

Ehkä Krefeldin hyönteisharrastajat herättävät nyt maailman huomaamaan jatkuvan kemikalisaation vaarat.

Kun DDT kiellettiin, hyönteiskannat alkoivat palautua, mutta eivät nousseet romahdusta edeltäneelle tasolle. Uusi niukentuminen alkoi joskus 1980-luvulla, eri seuduilla ehkä eri aikaan – kattavia seurantojahan ei ole.

Tällaiset hiljaiset, vähittäin tapahtuvat muutokset voidaan havaita vain seurantatutkimuksilla. Ne eivät ole suurta tiedettä, johon huippuyksiköt satsaisivat. Ajatella, vain lasketaan kukkia, lintuja tai perhosia jollakin paikalla vuodesta toiseen. Eivät akateemikoiksi aikovat sellaiseen aikaansa haaskaa. Rahastojen vartijoita on yhtä vaikea puhua hankkeiden taakse: halutaan nopeita ja näyttäviä tuloksia.

Krefeldissä työn ovat tehneet nimenomaan harrastajat, jotka eivät ole akateemisia tutkijoita. Samanlaista kansalaistiedettä tehdään muuallakin.

Suomessa harrastajat ovat keränneet tietoja muun muassa linnuista, hyönteisistä ja kasveista. Tällainen kansalaistiede ansaitsisi enemmänkin yhteiskunnan tukea. Esimerkiksi päiväperhosseurantaan valtio on sijoittanut ruhtinaalliset 2 000 euroa vuodessa ja saa vuosittain raportin päiväperhosten määrästä ja vertailun edellisiin vuosiin!