Lukijalta: Musiikkialan tulot virtaavat ulkomaille ja kotimainen kulttuuri näivettyy

Suomessa on ollut aiemmin lukemattomia tanssilavoja, nyt tarjonta on kaventunut huomattavasti. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Linda Lampenius ja Pete Parkkonen todistivat, että suomalainen osaaminen riittää maailman huipulle. Yleisö sai huippuviihdettä, kun myös Euroopan yleisradioliiton jäsenyritykset on saatu panostamaan markkinahumuun.

Kun olimme Catcatin kanssa Dublinissa vuonna 1994, Ylellä ei ollut sellaiseen budjettia lainkaan. Myös julkinen rahoittaja käänsi pyynnöllemme selkänsä, samoin Matkailun edistämiskeskus. Syyksi kerrottiin, ettei Suomi ei ole pärjännyt viisuissa.

Muutokset ovat 1980-luvun lopulla rakentuneiden ulkomaisten levyjättien ansiota. Ne perustettiin tekemään musiikista iso bisnes. Sen varjona lasten ja aikuisten tuotannon arvoketjut ovat Suomessa näivettyneet, koska pienten kielialueiden marginaaliryhmät eivät kuulu globaaliin strategiaan.

Viihde on Suomessa tuuliajolle jäänyt palveluala. Olemme palvelualoilla EU:n keskiarvon alapuolella, mutta julkisten palvelujen suuruudessa kärkimaa. Virkakoneistot itsekin kipuilevat säännöistä, jotka edistämisen sijaan estävät toimintaa.

Kulttuuri-, elinkeino-, työvoima-, alue- ja sosiaalipolitiikka tarvitsee kotimaisia viihde-ekosysteemejä. On liiaksi luotettu siihen, että markkinat hoitavat. Samalla on unohdettu niiden vaatimien investointien rahoitus.

Suomi joutuu nyt rahoittamaan viisut, tukemaan toimialaa vuosittain miljoonilla ja lahjoittamaan lopulta lopputulokset ulkomaille! Suurin hävikki syntyy kuitenkin siitä, että lasten ja aikuisten tarpeet ovat vain entisten hittien varassa.

Catcat pettyi viisuissa, mutta se on 32 vuoden aikana tuonut vetovoimallaan huvipaikoille satojen miljoonien myynnin. Tuhansien huvipaikkojen häviämisen syy ei ole kysynnässä vaan tarjonnan kaventumisessa.

Kaupan alv-menetykset ovat jo vuodessa enemmän kuin kotimaisen toimialan rahoitus olisi tarvinnut. Kolme neljäsosaa entisistä levyostajista ei ole vieläkään siirtynyt suoratoistoon. Viihteen ekotalous lähtee uskosta kotimarkkinoihin ja artistien sekä hittien jalostustyöhön.

Aineetonta taloutta on opittava rahoittamaan ja kaupallistamaan. Suomen metsät, pellot, puhtaat vedet, neljä vuodenaikaa ja osaaminen ovat talouden voimaa ja isolta osin isiemme perintöä. Jos niitä vaalitaan ja viihteen sekä matkailun taseet saataisiin osaamisen kanssa näkyville luomaan taloudellista arvoa, jokainen suomalainen olisi aineettoman omaisuuden synnyttämä miljonääri. Luovuuden lähteet ovat ehtymättömät.

Erkki Puumalainen

toimitusjohtaja, Poptori Oy

Suomen Luova Talous ry