Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Heinäluoma: Päättäjien viisautta tällä vuosituhannella on kyky kuunnella kansalaisia

Ilmastonmuutosta hillitsevät lainsäädäännön uudistukset on tehtävä yhdessä kansalaisten kanssa – ei yrittämällä runnoa väkisin lävitse yksityiskohtaista ja kaavamaista sääntelyä, Eero Heinäluoma kirjoittaa kolumnissaan.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hälyttävät merkit ovat kiistattomia. Espanjaa koetteli huhtikuussa poikkeuksellinen 40 asteen lämpöaalto, joka kuivuuden myötä tuhosi laajasti maatalouden satomahdollisuuksia.

Pohjois-Italiaa viime vuosina piinannut kuivuus vaihtui rankkasateiksi, kun tulvat toukokuussa toivat metrien korkuiset vesimassat talojen seinustoille ja aiheuttivat ihmishenkien menetyksiä ja miljardivahinkoja.

Suomessakin sään äärimmäisyysilmiöt ovat lisääntyneet.

Eurooppa on hyväksynyt historiansa suurimman yhteiskunnallisen muutosohjelman ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. EU-parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksiin perustuva lainsäädäntö on tällä vaalikaudella saatu suureksi osaksi valmiiksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Olen yllättynyt, että paketti on suurimmalta osalta edennyt sovitussa aikataulussa, sillä sopiminen niistä on Rubikin kuution ratkaisuun verrattava tehtävä.

Työ käy lopussa vaikeammaksi ja vaativammaksi. Osa lainsäädännöstä menee hyvin yksityiskohtaiseen ja ihmisten arkielämälle tärkeiden asioiden sääntelyyn. Jo toteutettuja toimia tai jäsenmaiden erityispiirteitä ei ole riittävästi huomioitu, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä.

Tärkeää on, etteivät ”pakkoremontit”, jotka velvoittaisivat miljoonia suomalaisia tekemään energiaremontteja tiukassa aikataulussa seuraavan kymmenen vuoden aikana, päädy lopulliseen direktiiviin.

Komission esittämä luonnon ennallistamisasetus taas uhkaa estää tarpeellista rakentamista myöhään kaupungistuneissa maissa kuten Suomessa siitä huolimatta, että Suomi on EU:n metsäisin maa. Neuvosto ja parlamentti työstävät parhaillaan omia kantojaan, jotka toivottavasti paremmin huomioivat jäsenmaiden erityispiirteet.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kritiikkiä on herännyt muuallakin kuin Suomessa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron pohti pari viikkoa sitten tauon ottamista EU:n ympäristölainsäädäntöön. EU-konservatiivien EPP-puolue on taas asettunut vastustamaan sekä torjunta-aineiden vähentämiseen tähtäävää lakia että ennallistamisasetusta.

Esitys kaatuikin EU-parlamentin maa- sekä kalatalousvaliokunnissa tällä viikolla. Mietinnöstä vastaavasta ympäristövaliokunnasta esitystä odotetaan mielenkiinnolla.

Etumme on, että fossiilisten polttoaineiden käyttö saadaan loppumaan nopeasti ja siirtymistä uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteisiin vauhditetaan. Muutos on tehtävä kuitenkin yhdessä kansalaisten kanssa – ei yrittämällä runnoa väkisin lävitse yksityiskohtaista ja kaavamaista sääntelyä.

Eurooppa tarvitseekin nyt päättäjiä, jotka tuntevat vastuunsa ja kuuntelevat kansalaisiaan; päättäjiä, joilla on kyky saada ihmiset mukaan muutokseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Viisautta olisi, että lainsäädäntö asettaisi sitovia tavoitteita, mutta jättäisi jäsenmaille liikkumatilaa parhaiden etenemisteiden hakemiseen. Navetoiden rakentamismahdollisuuksista päättäminen Brysselissä ei ole tämän vuosituhannen viisautta.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).