Marisa Tofferi ideoi ja organisoi projektin, jossa vanhoja aittoja siirrettiin Merijärven keskustaan. Merijärven kotiseutuyhdistys, jonka puheenjohtaja Juhani Alaranta on, luovutti kesäkahvilana toimivan mökin. Kuva: Suvi Jylhänlehto
Merijärveläiset siirsivät vanhoja aittoja kuntakeskukseen – Aittasouvista syntyi supersuosittu sadonkorjuujuhla
Vanhoja aittoja uhkasi rapistuminen ja Merijärven kuntakeskusta näivettyminen. Molempiin pulmiin löytyi ratkaisu, kun aittoja siirrettiin kylänraitin kohtaamispaikkaan.23.6.201815:00
Aittatorille siirretään tänä kesänä vielä yksi aitta. Kuva: Kai Tirkkonen
Marisa Tofferi, Elsa Kukka ja Juhani Alaranta iloitsevat, miten kauniiksi aitat saatiin kunnostettua. Kuva: Kai Tirkkonen
Aitat kunnostettiin pääasiassa talkoovoimin. Kuva: Kai TirkkonenTäyteläinen punamultamaali, valkeat ikkunanpielet ja okranväriset ovet hehkuvat hellivässä kesäauringossa. Pärekatot päivystävät ylväinä.
Kolmen aitan ja yhden hirsimökin kokonaisuus Merijärven keskustassa muodostaa sympaattisen Aittatorin, kuntalaisten kohtaamispaikan kylänraitilla.
Ilman ihmisiä aitat näyttävät hieman orvoilta, mutta kun paikallisen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Alaranta saapuu avaamaan Antin mökin oven ja asettaa vaaleanpunaiset pelargoniat ikkunanlaudoille, miljöö tuntuu heräävän eloon.
”Joko kahvila on avattu?” kaksi paikallista tulee kysymään, kun he havaitsevat avoimen oven.
Ihmiset vetävät paikalle lisää ihmisiä.
Aittatorin äidiksi voi kutsua arkkitehdiksi valmistuvaa Marisa Tofferia.
Nykyisin Oulussa asuva, Merijärveltä kotoisin oleva Tofferi oli vuonna 2014 kesätöissä Kalajoen kaavoitustoimessa ja sai tehtäväkseen keksiä, miten hänen kotikuntansa keskustaa voisi elävöittää.
”Aittoja on paljon puolilahoina. Niille ei ole enää nykyisin käyttötarkoitusta”, hän toteaa.
Tofferi alkoi etsiä aittoja, joita voisi siirtää entisen päiväkodin tontille, joka oli tyhjillään.
Hän hahmotteli kahdeksan aitan kokonaisuutta, jossa voisi pitää yhteisiä tilaisuuksia. Aitoissa voisi olla vaikkapa kahvila ja käsityöpuoti.
”Meiltä saa kaksi”, Elsa Kukka ilmoitti heti, kun kuuli ideasta.
Muutaman kilometrin päässä kuntakeskuksesta Kukan tilalla oli kaksi huonokuntoista aittaa, joita Elsa ja hänen poikansa Jani Kukka eivät pystyneet itse kunnostamaan.
”Surin, kun itse vanhenen ja lyhistyn, niin aitatkin vanhenevat ja lyhistyvät”, Elsa huokaa.
”Olin niin mielissäni, kun nämä kelpasivat!”
Pienempi aitoista on rakennettu mitä ilmeisimmin 1700-luvulla, sillä siirron yhteydessä hirrestä löytyi maininta ”No 1782”.
Kukan tilaa isännöi silloin Elsan miehen isän isän isä Robert Kukka, joka oli Merijärvellä tärkeä vaikuttaja.
Elsan mukaan aitassa säilytettiin jauholaareja.
Todennäköisesti isompi aitta rakennettiin 1800-luvulla tai viimeistään 1900-luvun alussa, kun pieni ei enää riittänyt.
Aitassa säilytettiin suolatut kalat ja lihat.
Kun Elsa tuli miniäksi tilalle, aitoissa ei enää säilötty ruokaa, vaan sitä käytettiin nukkumapaikkana. Myös kangaspuita säilytettiin isossa aitassa.
”Mieheni Paavo joutui nuorena nukkumaan aitassa, kun hän oli lapsista vanhin ja talossa oli ahdasta.”
Jani muistelee itsekin nukkuneensa aitassa 1980-luvulla, kun rintamamiestaloa remontoitiin. Aittaan oli vedetty jo silloin sähköt, ja siellä katsottiin mustavalkotelevisiosta olympialaisia.
”Aitasta on hyvät muistot, mutta siitä oli helppo luopua, kun olin 15 vuotta kuunnellut äidin jäkätystä, etten saa mitään aikaiseksi”, Jani nauraa.
Kolmannen aitan lahjoitti Pertti Elsilä.
1930-luvulla rakennettu aitta toimi aikanaan jyvien säilytyspaikkana. Jyvien sekaan työnnettiin emännän leipomia leipiä. Siellä ne säilyvät tuoreina.
Elsilän kertoman mukaan aitassa säilytettiin myös suolattuja puolukoita ja joulun alla lipeäkalaa.
Merijärven kotiseutuyhdistys lahjoitti 1940-luvulla rakennetun Antin mökin.
”Mökki oli yksinäisellä paikalla Tähjän kotiseututalon pihalla. Sitä voitiin pitää vain harvakseltaan auki”, Juhani Alaranta kertoo.
Nyt mökki toimii Aittatorilla kesäkahvilana. Kahvilaa saa pitää kuka vain varaamalla vuoron kunnantoimistolta.
Aitat siirrettiin ja kunnostettiin kesinä 2015 ja 2016 pääosin talkoovoimin.
Kun Rieska-Leaderiltä irtosi hankeavustus, hirsikehikkojen kunnostuksiin pystyttiin palkkaamaan ammattilaisiakin. Hanke maksoi myös rakennusmateriaalit.
Koivupuhdon koulun yläluokkien oppilaat pääsivät teknisen työn perinnekurssilla tutustumaan vanhaan rakennusperinteeseen.
Koululaiset keittivät Marisa Tofferin johdolla punamultamaalia ja maalasivat niillä hirsirakennusten ulkoseinät. Kalevi Koutosen johdolla he rakensivat pärekatot.
Kaikilla oli jotain yhteyksiä, joiden avulla hyödynnettiin kuntalaisten osaamista ja resursseja, Tofferi iloitsee.
”Marisa teki valtavan työn. Hän puhalsi henkeä, markkinoi ja mainosti. Ei maallakaan talkoot tyhjästä synny”, Juhani Alaranta kiittää Tofferia.
”Minä niin hämmästyin, miten kauniiksi iso aitta oli laitettu”, Elsa Kukka sanoo liikuttuneena.
Aittojen kunniaksi on nyt jo kolmen kesän päätteeksi järjestetty juhla eli show, merijärviläisittäin Aittasouvi.
Viime vuonna Aittasouvi kokosi yhteen noin 800 ihmistä.
Syyskuun alussa jo perinteeksi muodostuneessa markkinatapahtumassa juhlitaan sadonkorjuuta ja nautitaan kulttuurielämyksistä.
Pimenevinä iltoina koivuihin ja aittojen kattoihin ripustetut valot tekevät Aittatorista valtavan tunnelmallisen.
Hyvilläkin tempauksilla on monesti taipumus hiipua, kun hankerahoitus päättyy.
Merijärvellä Aittatori näyttää kuitenkin jatkavan omaa elämäänsä. Siitä Tofferi on iloinen.
Aittasouvi on tarkoitus järjestää tänäkin vuonna. Viime vuonna Aittatorilla järjestettiin myös joulumarkkinat.
Aittatorin neljä siirtolaista saavat tänä kesänä vahvistusta riveihinsä.
” Salmelan Aimo ja Esteri lahjoittavat yhden aitan noin viiden kilometrin päästä”, Alaranta kertoo.
Tofferi on uutisesta hyvillään, sillä uusi aitta peittää näkymän viereisen ruokakaupan varastoon.
Kahvilanpidon aloitti tänä kesänä Hannele Saukko.
Vuoden aikana saa pitää pop up -kahvilaa 12 päivää ilman ilmoitusta terveysviranomaisille.
”Viime vuonna kahvilassa kävi jopa 200 henkeä päivässä. Ihan niin paljon ei tarvitsisi tulla”, Saukko hymyilee.
Tofferi ja hänen ystävänsä Heidi Klasila aikovat viime vuoden tapaan myydä kakkua ja vohveleita omalla vuorollaan.
Paikallinen 4H-järjestö on myös varannut kahvilanpitovuoroja.
1 100 asukkaan Merijärvi on saanut Aittatoristaan ja Aittasouvistaan runsaasti myönteistä huomiota. Tapahtumiin on tultu lähikuntien lisäksi jopa Helsingistä ja Tromssasta asti.
Tofferin mukaan se osoittaa, että pienikin kunta voi järjestää ja tehdä mitä vain, jos vain rohkeutta riittää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
