Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hajautetaan synnytykset!

    Palvelut on tuotu lähelle asukkaita. Nyt tähän ei enää olekaan varaa.

    Herään yöllä kipuun alavatsalla. Laskettu aika on ohi. Onko tämä sitä? Alan laskea supistusten väliä. 20 minuuttia, mutta kipu on niin tymäkkä, että sitä ei meinaa kestää. Kätilöopistolta neuvotaan odottamaan, kunnes supistuksia on tullut kaksi tuntia viiden minuutin välein.

    En pysty olemaan kotona. Soitan äiti-kaverilleni, joka sanoo, että lähtekää vain sairaalaan. Vauva syntyy puolitoista tuntia sairaalaan tulosta.

    Toisella kerralla en kysele sairaalasta, vaan lähdemme heti, kun ensimmäinen tiukka supistus tulee aamuyöllä. Sairaalaan on vartin matka, ja kahden tunnin päästä heräämisestäni maailmassa on taas uusi Mustonen.

    Kolmas kerta on erilainen, mutta sama helsinkiläinen sairaala. Lapsivettä lirahtaa lasketun päivän yönä, lähdemme sairaalaan, mutta mitään ei ala tapahtua. Päivällä pyydämme luvan käydä hoitamassa asuntokauppaa – palaisimme takaisin parin tunnin päästä.

    Kiinteistönvälittäjälle tilanne on outo, meitä lähinnä naurattaa. Palaamme sairaalaan ja lapsi syntyy illansuussa.

    Muutamme Porvooseen. Neljäs lapsi syntyi Porvoon sairaalassa kesähelteellä. Normaalit kuviot: aamupäivällä ensi supistus, iltapäivällä synnyttämään. Pieni, kodikas synnytysosasto, lyhyt matka kotoa. Sisarukset tulivat katsomaan heti seuraavana päivänä.

    Olen onnekas, sillä sairaala oli joka kerta lähellä ja synnytykset sujuivat jokseenkin normaalisti. Toisin on niillä, joilla on matkaa sairaalaan jopa monta sataa kilometriä. Tuntuisi hurjalta lähteä viimeisillään odottamaan jonnekin potilashotelliin synnytystä, joka saattaa käynnistyä kaksikin viikkoa myöhässä, ja kotona on liuta vanhempia (pieniä) lapsia.

    Näin kuitenkin neuvoi eräs poliitikko (mies), joka kommentoi Porvoon sairaalan lakkauttamista ja synnytysten siirtymistä Helsinkiin.

    Porvoossa on päätetty lopettaa synnytysosasto, sillä synnytyksiä on "vain" yhdeksänsataa vaaditun tuhannen sijasta. Maksaa liikaa eikä ole ympärivuorokautista valmiutta hoitaa hätätapauksia. Synnyttäjät ohjataan jättisuuriin sairaaloihin Helsinkiin.

    Ihmettelen näitä kehityksen kulkuja. Olemme olleet niin vauraita, että meillä on ollut varaa rakentaa aluesairaalat ja palkata synnytysosastoille henkilökunta. Palvelut on tuotu lähelle asukkaita. Nyt tähän ei enää olekaan varaa.

    Mikä hinta lasketaan sille, että äiti tuntee olonsa turvalliseksi, kun sairaala on lähellä? Synnyttämään lähtiessä ei tarvitse pelätä joutuvansa ruuhkaan. Voi tulla omalla autolla, jos sellainen on, sillä parkkitila järjestyy. Tai jos on väärä hälytys – niitäkin sattuu – niin ei tarvitse matkustaa hirveän kauas.

    Eikö puuttuvaa sataa tai vaikka kolmea sataa synnytystä Porvooseen saataisi sillä, että ohjattaisiin esimerkiksi Itä-Helsingistä synnyttäjät Porvooseen? Matka olisi ajassa sama kuin Naistenklinikalle tai Kätilöopistolle, kun ruuhkia siihen suuntaan ei juuri olisi.

    Sama ihmetys nousee kyläkoulujen lakkauttamisesta. Onko kukaan tosissaan esittänyt tai kokeillut, että kuljetettaisiin osa keskustan oppilaista kylille kouluun sen sijaan, että maalaiskyliltä oppilaitten on tultava keskustan isoihin kouluihin? Käytettäisiin ainakin kyläkoulurakennukset loppuun ennen kuin ne suljetaan.