Työllisyyttä saadaan tukemalla pk-yrityksiä

Jos kilpailukykysopimus toteutuu ilman häiriötekijöitä, on kansantaloudellamme mahdollisuus pelastua. Tämän lisäksi olisi hallituksen kuitenkin nopeutettava uusien työpaikkojen syntymistä. Tekemätöntä työtähän on vaikka kuinka paljon, kun vain järjestelmä toimii.

Elinkeinoelämän pelisäännöt on suunniteltu suurten yhtiöiden hallitseman Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön neuvotteluissa. Pk-sektori ei ole saanut olla edes mukana. Tämä epäkohta on nyt hallituksen korjattava.

Verotuksessa on otettava mallia naapurimaistamme. Yritysten tulosta on verotettava vain siltä osin kuin sitä otetaan yrityksestä ulos. Sukupolvenvaihdoksissa perintöveroa jatkajalta on perittävä vain siltä osin kuin perintöä muutetaan rahaksi.

Sairaslomista ja perhe­vapaista johtuva riski on tasattava yhteisen kassan, vaikkapa Kelan kautta. Tämä nostaisi myös naisten tasa-arvoa. Naisethan tulevat työnantajille kalliimmaksi kuin miehet, vaikka heillä on pienempi palkka.

Suurissa yrityksissä tämä riski tasautuu yrityksen sisällä. Vanhempainlomilla on noin viisi prosenttia työntekijöistä. Pienessä yrityksessä voi olla näillä lomilla työntekijöistä jopa 50–100 prosenttia.

Tämä pelottaa pienyrittäjiä. Riskin tasaaminen ei tulisi bkt:lle nykyistä kalliimmaksi.

Asukkaisiin ja bkt:hen verrattuna on myös maamme julkisen sektorin henkilökunnan ja kustannusten osalta jopa 2–3-kertainen Saksaan verrattuna. Tätä sektoria on pystyttävä myös tehostamaan.