Maisemaa miettimässä
Arja Mattila Kyläkävelyllä maisemasuunnittelija Auli Hirvonen, kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Juho Ali-Lekkala, sihteeri Paula Perttula sekä toiminnanjohtaja Riitta Kinnari.Mitä arvokasta vaalittavaa lähimaisemasta löytyy, entä kaipaako joku kohta kohennusta? Tammelan Susikkaan kylässä asiaa tarkasteltiin kävelemällä.
Kylillä
Maa- ja kotitalousnaisten liikkeelle laittama kyläkävely on poikinut satoja kävelyjä eri puolilla maata ja kävelijöitä on ollut tuhansia.
Kävelyn tarkoituksena on havainnoida maiseman arvo- ja kehittämiskohteita, suunnitella käytännön kunnostustoimenpiteitä ja koota asukkaita, kesäasukkaita ja kunnan vaikuttajia yhteen.
Kävely kestää pari–kolme tuntia, ja reitit suunnitellaan kylän edustajien kanssa.
Pysähtymiskohteita voivat olla esimerkiksi tie-, pelto-, ja järvinäkymät, seurantalon ja koulun ympäristö, yhteinen uimaranta, ilmoitustaulut ja bussipysäkit.
Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat laativat raportin kävelystä, jolle ovat osallistuneet ja tekevät jatkotoimenpide-ehdotuksia. Heiltä on saatavissa myös kohdekohtaista neuvontaa, maisemanhoitokursseja ja apua talkoiden järjestämiseen.
Kävellen näkee asuinympäristönsä uusin silmin, varsinkin jos mukana on ulkopuolisia maisema-asiantuntijoita ja kesäasukkaita. Tämän totesi Susikkaan kylässä maata viljelevä Juho Ali-Lekkala osallistuessaan kävelykierrokselle kotinsa tienoilla.
Kävelemään oli lähtenyt joukko vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita ja entisiä paikkakuntalaisia. Joku tiesi kertoa historiastakin.
”On mukava nähdä niitä, jotka ovat jo olleet pitkään poissa täältä. Muistellaan vanhoja ja kuunnellaan toisten juttuja”, Ali-Lekkala kertoili.
Kierrosta johdattaneet Riitta Kinnari ja Auli Hirvonen ja näkivät maantien varressa sekä vanhaa perinnebiotooppia että pusikon raivaamistarvetta. Kinnari on Hämeen Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtaja, Hirvonen on maisemasuunnittelija. Komea, vanha kuusi ja joenvarsi kiinnittivät nekin heidän huomiotaan.
Koulu ei vähäväkisessä kylässä enää ole toiminnassa, eikä kauppaakaan ole. Kylätalo on. Ja hiljaisuutta ja levollista maaseutumaisemaa löytyy.
”Minä viihdyn täällä hyvin. Kun nukun linnun lauluun ja herään linnun lauluun, se on ihanaa”, kertoi Hilkka Leikkilä, joka on muuttanut entisen kesäasuntonsa vakituiseksi kodikseen.
Asiantuntijoiden kanssa käydään läpi, mitä kohteita kannattaisi vaalia tai hoitaa, ja onko jotain kohennettavaa. Saattaapa sopiva talkootyön kohdekin ilmaantua.
”Meidän tärkeä tehtävämme on myös tuoda esiin rahoitusmahdollisuuksia, joita luonnonhoitoon on olemassa”, Auli Hirvonen sanoi.
Susikas on yhtenä lounaishämäläisistä kylistä mukana Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin -hankkeessa. Siihen nivellettyyn kyläkävelyyn sisältyy tavallista laajemmin kulttuuripuolta. Susikkaalaiset poikkesivat yksityisessä museoaitassa ja joenvarren vanhassa saunassa. Rakennukset sinälläänkin tuovat maisemaan omaleimaisuutta.
Kylälle laaditaan maisemanhoitosuunnitelma. Matkailupuoltakin mietitään.
”Jo olemassa olevia reittejä voisi hyödyntää ja tehdä vaikka retkeilypolkuja”, Auli Hirvonen ideoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
