Yritykset tykkäävät pienistä kunnista, poliitikkojenkin pitäisi
Seinäjoella, Kauhavalla ja Kurikassa tehdään jotain sellaista, jota Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa ei osata. Kunnat ovat ottaneet elinvoiman tosissaan. Seuraavan hallituksenkin kannattaisi katsoa metropolin sijasta koko Suomeen.17.2.202306:00
Kun Suomen taloudelle haetaan taas uutta suuntaa huhtikuun alun eduskuntavaaleissa, katseet kannattaa kääntää metropolin sijasta maakuntiin. Tällaisen viestin saa elinkeinoelämän etujärjestön EK:n perinteisestä tutkimuksesta, jossa listataan yritystoiminnan kannalta parhaat seutukunnat paremmuusjärjestykseen.
Kärkeen ponnisti Seinäjoen seutukunta, johon EK laskee ansiokkaasti myös ympäristökunnat. Näin ollen Ilmajoella, Isossakyrössä, Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla osataan jotain sellaista, jota esimerkiksi Helsingissä, Espoossa tai Kauniaisissa ei osata (MT 15.2.).
Toki Helsingin aluekin sijoittuu mukiin menevästi seitsemännelle sijalle, mutta sen edelle sijoittuvat muut perinteisiksi kasvukeskuksiksi luetut Turku ja Tampere puhumattakaan Porvoosta ja mitalisijoille pinnistäneistä Raumasta ja Salosta.
Pääkaupungin perinteistä elinkeinoelämän keskuspaikan asemaa uhkaavat tässä tutkimuksessa heti Helsingin taakse sijoittuneet Lahti ja Iisalmi ympäryskuntineen.
EK:n pieniä kuntia hyväilevästä tutkimuksesta kannattaisi poliitikkojenkin innostua. Kun kunnilta poistuu vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä, ne ovat selvästikin keskittyneet olennaiseen.
Yritykset pitävät sujuvasta ja joustavasta päätöksenteosta, nopeasta luvituksesta ja yrittäjien näkemysten kuuntelemisesta. Nämä asiat ovat pienten kuntien ja kaupunkien vahvuus.
Helsingillä on tällä hetkellä ongelmia paitsi palkanmaksussa myös päivähoidossa, hammashoidossa, koulujen toiminnassa ja terveydenhoidossa. Kun päätöksenteko on kankeaa eikä yrityksiä ole aikaa kuunnella, ne sijoittavat toimintansa muualle.
Myös kallis veronmaksajien tuella tuettu asuntopolitiikka on tullut tiensä päähän. Veronmaksajat muuttavat muualle, ympäryskuntiin ja kauemmaksikin. Helsingin elinvoima on nyt paljolti maahanmuuton varassa.
Maakuntien olisi nyt pidettävä puolensa, jotta niiden ääni kuuluu seuraavan hallituksen ohjelmassa. Metropolin menestys on tärkeää, mutta talouden elinvoima kumpuaa nyt muualta Suomesta.
Erityisesti korkeakoulujen, lukioiden ja muiden oppilaitosten laajasta verkostosta on pidettävä kaikin voimin kiinni.
Nuorille on tarjottava mahdollisuus opiskella maakunnissa ja myös työllistyä kuntiin, jotka ovat huolehtineet vetovoimastaan yritysten silmissä.
Myös liikenneyhteyksiin investoiminen ja etätyön edistäminen olisivat edelleen tuiki tärkeitä sekä yritysten että niiden työntekijöiden kannalta.
Tulevan hallituksen elinkeino- ja aluepolitiikan tavoitteet ovat jääneet julkisessa keskustelussa pahasti sivuun. Silti kuntien ja erityisesti maakuntaliittojen kannattaa olla nyt sekä puolueiden että niiden paikallisten ehdokkaiden osalta.
Kunnat tekevät nyt hyvää työtä koko maan elinvoiman eteen. Myös seuraavan eduskunnan on herättävä meneillään olevaan murrokseen mukaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
