Ennaltaehkäisystä poliisin tärkein tehtävä

Poliisin työstä jää usein huomaamatta kaikkein tärkein turvallisuustyö eli väkivallan ja muiden rikosten ennalta estäminen.

Jos poliisilla on mahdollisuus toimia vasta, kun hätänumeroon on soitettu tai rikosilmoitus jätetty, ollaan myöhässä. Seurauksista maksettava hinta on moninkertainen ja pahimmillaan korvaamaton.

Ennaltaehkäisevän työn vaikutusten arviointi on vaikeaa. Tilastoista ei näy yksiselitteisesti, miten monta vakavaa rikosta olemme onnistuneet estämään. Osin tämän takia ennakoiva työ herättää vähemmän huolta kuin esimerkiksi selvittämättömät polkupyörävarkaudet. Näin ei kuitenkaan saisi olla.

Siksi sisäministeriössä kohdistimme rahoitusta uudella tavalla sekä julkaisimme poliisin uuden ennalta estävän strategian 2019–2023.

Vuodelle 2019 on strategiassa asetettu viisi painopistettä, jotka ovat moniammatillinen Ankkuritoiminta sosiaalityön ja lastensuojelun kanssa, poliisin toiminta lähiöissä, harva-alueilla ja oppilaitoksissa, yhteistyö vähemmistöjen kanssa sekä naisiin kohdistuva väkivalta sekä perhe- ja lähisuhdeväkivalta.

Yksi tärkeimmistä tehtävistämme tulevaisuutta ajatellen on varmistaa, ettei Ruotsin kaltaista lähiöiden eriytymistä tapahdu Suomessa. On vältettävä tilanne, jossa tietyissä lähiöissä merkittävä osa asukkaista kokee elävänsä oikeusvaltion normien ulkopuolella.

Poliisin näkymisellä lähiöissä ja erityisesti nuorten keskuudessa voidaan parhaiten ehkäistä ennalta lähiöiden eriarvioitumista sekä polarisaatiota sekä puuttua syrjäytymisvaarassa olevien nuorten oireiluun ja estää ajautumista rikolliselle tielle.

Harvaan asutuilla alueilla vahvistetaan partiointia ja poliisien katunäkyvyyttä noin 33 poliisilla. Lisäksi poliisi on saanut lisärahoituksen 40 lähipoliisin palkkaamiseksi eri puolille maata.

Lähiöpoliisirahan jako on perustunut pääosin poliisi­laitosten suunnitelmiin mahdollisimman tehokkaasta ennaltaehkäisystä. Suunnitelmissa on painotettu paikallisia ongelmanratkaisukeinoja sekä osallistumista Ankkuri­toimintaan ja muihin moni­ammatillisiin työryhmiin, joilla puututaan turvallisuutta vaarantaviin paikallisiin ilmiöihin ja rikolliseen oirehdintaan jo varhaisessa vaiheessa.

Nyt aloitettujen hankkeiden ja lähipoliisien tulevien vuosien työn ja jatkon turvaaminen sekä kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä.

Toisena tärkeänä prioriteettina pitää olla lähisuhdeväki­vallan vähentyminen Suomessa. Tilastojen mukaan Suomessa koetaan toiseksi eniten lähisuhdeväkivaltaa Euroopassa, vaikka olemme muutoin tasa-­arvon edelläkävijä ja muilla mittareilla maailman turvallisin maa.

Ilmiön yleisyys ja vakavuus on ymmärrettävä sekä madallettava ilmoitus- ja puuttumiskynnystä. Lähisuhdeväkivalta ei vaikuta vain pariskuntaan vaan myös lapsiin ja saattaa vaikuttaa käyttäytymiseen pitkällä aikavälillä ja johtaa syrjäytymiseen.

Tehokas ennaltaehkäisy edellyttää lisäksi, että tiedon­kulun esteitä poistetaan. Erityisesti lähisuhdeväkivallassa viitteet saattavat näkyä ensivaiheessa terveydenhuollossa, neuvolassa tai koulussa.

Kolmanneksi on kiinnitettävä huomiota ennalta estävän työn vahvistamiseen inter­netissä.

Tänä vuonna myönnetyllä määrärahalla mahdollistetaan kahden erillisen netti­poliisin palkkaaminen jokaiselle poliisi­laitokselle sekä Keskusrikospoliisin rikostiedustelu- ja analyysitoiminnan vahvistaminen, jotta poliisi pystyisi nykyistä paremmin havaitsemaan ja torjumaan esimerkiksi internetin kautta tapahtuvaa seksuaalirikollisuutta, kuten niin kutsuttua grooming-­ilmiötä.

Ennaltaehkäisyyn panostaminen ei saa jäädä kiinni poliisin resursseista. Olemme kääntäneet poliisien määrän pitkästä aikaa kasvuun. Tänä vuonna Suomessa työskentelee noin 7 280 poliisia eli viitisen­kymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ilman tällä vaalikaudella vuosittain tehtyjä lisä­panostuksia poliisin budjettiin poliisien määrä olisi laskenut alle 7 000 jo nykyisen hallituskauden aikana.

Nykyisten budjettikehysten mukaan mentäessä poliisien määrä kääntyisi kuitenkin tulevina vuosina uudelleen laskuun. Tarvitsisimme satoja lisäpoliiseja kattamaan kaikki poliisin uudet tehtävät ja uudet turvallisuusuhkat – ennakoivasti.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja sellaisena sen on pysyttävä jatkossakin, myös uudessa muuttuneessa toiminta­ympäristössä. Tämä edellyttää, että poliisien määrä vastaa lisääntyviä tehtäviä ja mahdollistaa riittävän panoksen erityisesti ehkäisevään toimintaan.