Löydä oma autiutesi

Pätkä unelmaa. Tämä punainen tupa on palanen aitoa pohjalaistaloa. Talon osa on jo 1900-luvun alussa siirretty Kyrönjoen rannalta nykyiseen paikkaansa muutaman kymmenen kilometrin päähän. Talon toisen pään kohtalosta ei ole tietoa. Autiotalojen kohtalona on usein päätyä varastoksi. 

Kyrönmaa ei ole ainoa kolkka, jossa autiotalot etsivät asukasta. Hylättyjen talojen ja tilojen, rautatieasemien, rajavartiolaitosten ja koulujen uudelleenkäyttöä tavoittelevia projekteja ja hankkeita on ollut useita.

Pohjanmaalla ainakin Peräseinäjoki ja Ilmajoki mainostavat autiotaloja nettisivuillaan. Senaatti-kiinteistöt myy rautatieasemia ja esimerkiksi Merenkulkulaitoksen käytöstä poistuneita tiloja.

Eteläsavolainen Haukivuoren kunta (nykyään Mikkelin kaupunginosa) kartoitti alueeltaan asumattomia kiinteistöjä vuosina 2002–2003. Autiotaloprojektin vetäjä Martti Kääriäinen sanoo, että kunnan sisältä lähteneen idean pontimena oli saada Haukivuoreen lisää vakituisia asukkaita. Oli myös todettu, että kysyntää maaseudun tiloille ja taloille oli.

”Sopivia taloja löytyi kartoituksessa noin 350 kappaletta. Kävin niissä kaikissa tutkimassa niiden kuntoa, otin niistä kuvia ja kysyin omistajien myyntihalukkuutta. Talorekisteri oli projektin sivustolla hintatietoineen. Kyllä niitä taloja meni kaupaksikin ainakin muutamia.”

Entä jos himoittu autiotalo ei ole talo- tai mummonmökkirekisterissä, mitä sitten? Autioksi aprikoidun torpan omistajaa, ja mahdollista myyjää, voi tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta. Myös naapureilta kannattaa kysyä.