Timo Kässi: Maaseutu on vielä olemassa

Hallituksen budjettiriihi näytti, että Stubbin (kok.) hallitus jatkaa Suomen asuttamista etelä- ja lounaisrannikolle. Parhaiten tämä näkyy teiden ja ratojen rahoituksessa. Etelän väylähankkeet saavat leijonanosan valtion budjetista, maakuntien Suomelle tarjotaan korkeintaan asfalttipaikkoja rapistuneiden teiden jonkinlaiseen ylläpitoon.

Ministereiden omituisiin ”avauksiin” lisättiin uusi lehti, kun kunta- ja tieministeri Paula Risikko (kok.) esitti, että Metsä Group rahoittaisi itse nelostien kunnostuksen Keski-Suomessa ikään kuin Äänekosken uuden biotuotetehtaan kylkiäisenä. Jo 1800-luvun nälkävuosina valtio rahoitti maanteiden ja ratojen rakentamista. On se kummallista, että reilun miljardin luokan investointi ei valtioneuvostolle riitä, vaan toivotaan yhtiötä vielä perusinfran maksajaksi.

Ymmärrän, että hallitusherroilla ja ylipäätään kaikilla herroilla on kova työ ja tuska saada yhteiskuntaan toimeliaisuutta ja innostusta. Uutta Nokia etsitään kaupunkien kivijaloista ja kauppakeskusten kimalluksesta, mutta ei se sieltä löydy. Suomella on pysyvä nokia, sampo, joka jauhaa hyvinvointia koko ajan kansantalouteen. Se ei löydy metropolin kivikaduilta vaan Suomen luonnosta, metsistä, pelloilta ja turvesoilta. Se on uusiutuvat luonnonvarat.

Metsätalous tuottaa kymmenen miljardin euron vientitulot kansantalouteen. Tällä rahalla ostetaan koneita ja laitteita, reissataan ulkomaille lomille ja ylläpidetään yhteiskunnan perustoimintoja.

Metsien lisäksi maatalous on sekin tärkeä toimija, suoraan luonnosta elävä ja uudistuva. Vaikka maatalouden alkutuotannon osuus kansantuotteesta on pieni, ei maatalouden vienti ole aivan mitätöntä. TNS Suomen Gallupin Elintarviketalous 2014 vuosikirjan mukaan maatalouden vienti oli viime vuonna 1,6 miljardia euroa, toisaalta tuonti oli kolminkertainen eli 4,8 miljardia euroa.

Kovasta keskittämiskehityksestä huolimatta yhteiskunnan on pidettävä huolta maa- ja metsätalouden perustuotannosta. Maaseudun rapistuva tiekanta aiheuttaa erittäin suuria hankaluuksia kannattavan metsätalouden harjoittamiseen. Puunkäytön kasvua niin sellukattiloissa, kartonki- ja paperitehtailla sekä sahoilla on edistettävä reiluilla rahasatsauksilla. Äänekosken uusi biotuotetehdas lisää kolmen vuoden kuluttua neljällä miljoonalla kuutiolla puun käyttöä. Rekat eivät pysty puuta kuljettamaan kinttupolkuja myöten.

Maatalous tuottaa kauppaan jalosteita, joiden kokonaisarvo kuluttajapöydässä oli viime vuonna 22,7 miljardia. Maatalouden alkutuotannon arvo kasvaa jalostuksen myötä moninkertaiseksi. Iso ei ole se siivu, joka maatalouteen jää, mutta kymmenet tuhannet viljelijät saavat vielä maataloudesta leipänsä. Kansantalouden suuria lukuja harvoin lähdetään laskemaan alkutuotannon tasolta. Parren päästä katsottaessa on selvää, että pellot ovat maaseudulla, parempien ja huonompien teiden varrella, samoin peltojen viljelijät asuvat vielä kylillä, eivät kaupunkien bulevardeilla. Tätä tosiasiaa etelän poliitikot ja talousviisaat eivät näytä ymmärtävän.

Yhteiskunnassa on paljon korjattavaa. Kestävyysvaje, kuntien ja valtion välinen tehtäväjako, sote ja monet muut puhuttavat. Ukrainan kriisin tämän hetkinen tilanne hirvittää. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto laski, että Ukrainan kriisi ja Venäjän vastapakotteet leikkaavat tänä syksynä bruttokansantuotteesta 0,1 prosenttia. Se tekee vain vajaat kaksisataa miljoonaa euroa. Suomalaiselle maidontuottajalle tuo luku tarkoittaa loppuvuodelle vähintään neljän sentin vähennystä tuotettua maitolitraa kohti eli lähes 10 prosentin leikkausta tuottajatiliin.

Syökää hyvällä halulla putin-juustoja. Tämä on maidontuottajien lahja kuluttajille ja samalla osoitus EU:n ja valtion heikkoudesta puolustaa elinkeinoista tärkeintä eli ruuantuotantoa.