Näyttelijä Kaija Pakarinen iloitsee, että rooleja riittää nykyään hyvin myös vanhemmille naisille

Kaija Pakarinen viihtyy Helsingissä, mutta iloitsee juuristaan Pohjois-Karjalassa. "Olen onnellinen, että juureni ovat tietyssä paikassa. Löydän ne sieltä, jos tunnen olevani eksyksissä." Kuva: Carolina Husu

Reilun kymmenen kilometrin päässä Rääkkylän kirkonkylästä sijaitsee Rasivaaran kylä. Siellä sijaitsee näyttelijä Kaija Pakarisen, 66, lapsuuden kotitalo.

Synnyinseudun hiljaisuus ja metsäinen luonto ovat hänelle eräänlainen turvasatama, jonne hänen on päästävä joka kesä.

”Siellä voi lepuuttaa hermoja ja korviani. Voin tyhjentää ja ladata itseni siellä”, Pakarinen haikailee kotonaan Helsingissä.

Pakarinen varttui viisilapsisessa perheessä. Äiti oli kansakoulunopettaja ja isä maanviljelijä.

”Pääsin useimpina aamuina kouluun äidin kyydissä, mutta joskus oli käveltävä takaisin kotiin viisi kilometriä. Se oli tavallista siihen aikaan”, Pakarinen muistelee.

Helsinkiin Pakarinen muutti 1970-luvun alkuvuosina. Ennen näyttelijäksi ryhtymistään hän opiskeli kolme vuotta arkkitehdiksi. Lopulta piti valita kahdesta ammatista toinen.

”Toisessa ammatissa olisin saavuttanut paremman elintason, mutta valitsin näyttelemisen, jossa rikkaus tulee sen sisällöstä.”

Pitkän uran näyttelijänä tehnyt Pakarinen elää paraikaa työelämänsä kiireisimpiä vuosia. Lähikuukausien kalenterissa on usean tv-sarjan ja elokuvan kuvaukset.

Pakarinen on iloinen siitä, että elokuvien ja tv-sarjojen isoissa rooleissa nähdään aiempaa enemmän keski-ikäisiä naisia. "Nykyisin meitä iäkkäitä täystyöllistettyjä naisnäyttelijöitä on paljon. Muutos johtuu siitä, että ohjaajiksi ja käsikirjoittajiksi on tullut aiempaa enemmän naisia.”

Suositun Downshiftaajat-draamasarjan uudella kaudella Pakarinen esittää leskeksi jäänyttä Kaija Kuuselaa, jonka poika Tommi (Jussi Vatanen) tekee perheensä kanssa paluumuuton maaseudun rauhaan. Vastoin suunnitelmia nuori perhe ja anoppi asettuvat asumaan saman katon alle.

Pakarisen mukaan sarja esittelee hienolla tavalla maaseudun puolia, joita ihmiset arvostavat tänä päivänä: hiljaisuutta ja kiireetöntä elämänmenoa. Maaseutu ja sen ihmiset nähdään sarjassa aidompina kuin on tapana.

”Vaikka sarjassa on runsaasti huumoria, maaseudun ihmisiä ei halvenneta. Joskus tv-sarjoissa maalaiset esitetään vähemmän älykkäinä ihmisinä, mutta Downshiftaajissa ei sorruta siihen.”

Elokuussa luvassa on uusi aluevaltaus, kun helsinkiläisessä Teatteri Avoimissa Ovissa saa ensi-iltansa Pakarisen ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama Martan valinta -näytelmä.

”Olen aiemmin ohjannut vain kolme kertaa, mutta oman kokemukseni kautta koen olevani teatterin tekijä, joka voi ottaa moniottelijan roolin. Tuottaminen tässä mittakaavassa taas on ollut uutta. Mutta pakko on hyvä opettaja ja motivoija”, hän toteaa.

Ennen elokuista Martan valinta -näytelmän ensi-iltaa Pakarinen pitää kunnon kesäloman.

”Aion saunoa ja uida, tehdä tyttäreni kanssa vähän pihatöitä ja leipoa korvapuusteja, haistella kielojen ja juhannusruusujen tuoksua. Täällä kaupungissa on elettävä muiden ehdoilla, mutta maalla voi kokea olevansa yksi pieni osa luontoa.”

Kotiseutukaipuuta poteva näyttelijä kuvailee oloaan kahtiajakautuneeksi.

”Helsingissä ovat ystävät ja työt, mutta en jaksaisi olla täällä koko ajan. Onneksi minulla on kotipaikka Pohjois-Karjalassa. Olen onnellinen, että juureni ovat tietyssä paikassa. Löydän ne sieltä, jos tunnen olevani eksyksissä.”

Downshiftaajien kolmas kausi on katsottavissa Elisa Viihteessä 25.6. alkaen.